perjantai 16. syyskuuta 2016

Vatsaystävällistä leipää

Postaus on 9.osa oman kehon kuuntelusta kertovaan postaussarjaan.

Vihdoin se on täällä! Vatsaystävällinen ruisleipä! Tätä olen odottanut!

Olen kärsinyt vatsavaivoista koko pienen ikäni. Kaikki alkoi laktoosi-intoleranssista ala-asteella, turvotuksista lukiossa ja opiskeluaikana aloin kiinnittämään huomiota yksittäisten ruokien sopimattomuuteen. Silloin ärtyneen suolen oireyhtymä ja FODMAP-käsite olivat vielä lapsen kengissä. Päätelmäni kuitenkin sopivat lisääntyneeseen tietoon paremmin ja huonommin imeytyvistä hiilihydraateista viljatuotteissa, hedelmissä ja kasviksissa. Oireet ovat aika hyvin tänä päivänä hallussa, mutta on se melkoista myyräntyötä ja kokeiluja vaatinutkin. Kerta toisensa jälkeen olen kuitenkin tullut samaan päätelmään: se ei johdu vain ruokavaliosta. Kun vatsassa tuulee ja kipristelee, niin myllertää myös muussa elämässä. On stressiä, kiirettä, huonosti nukuttuja öitä, liian raskasta liikuntaa, liika vauhti päällä. Välillä olen manannut vatsan toimintani alimpaan mahdolliseen, mutta palautan mieleeni myös vanhan viisauden vatsasta hyvinvoinnin mittarina. Toisaalta voisin siis sanoa olevani onnekas, kun minulla on kehon osa, joka kertoo, missä mennään?


Syömisiä ja samalla arjen hallintaa helpottaa, kun olen löytänyt tietyn perusvalikoiman ruokia ja juomia, jotka yleensä sopivat. En noudata mitään tiettyä ruokavaliota, korkeintaan sitä voi kategorisoida alhaisen FODMAP:n ruokavalioksi, joka sekin on käytännössä aika suhteellinen käsite. Olen heivannut pois päivittäisestä käytöstä pahimmat oireita aiheuttavat ruoat, kuten esimerkiksi omenat, päärynät, vesimelonin, sipulit, kaalet, pavut ja perusruisleivän. Hedelmäkorissamme on sen sijaan aina banaaneja, kiivejä, joskus viinirypäleitä, melonia ja sitrushedelmiä. Pakkasesta löytyy mustikoita ja mansikoita. 100% kauraleipä, nimenomaan Uotilan versio, on tähän mennessä ollut leivistä varmin valinta, lisäksi syön kaurapuuroa, joskus tattarista ja hirssistä valmistettuna tai itsetehtyinä sekoituksina, riisiä, perunaa, valkoista pastaa, maissihiutaleita ja gluteenitonta mysliä. Kasvisosastosta erilaiset salaatit, tomaatti, kurkku, paprika, kesäkurpitsa ja porkkana ovat vakiovieraita kypsennettyinä tai raakoina. Silloin tällöin syön muutaman ruishapankorpun tai sekaleipää, punaherukoita, bataattia, punajuurta tms. , jotka eivät päivittäiseen käyttööni sovi. Mikään ei siis ole kiellettyä täysin, määrät ratkaisevat ja käyttöuseus. 

Ärtyneen vatsan oireyhtymä on todella yksilöllinen vaiva. Se, mikä toimii minulle, ei välttämättä toimi juuri sinulle. Myös oireet ja niiden voimakkuus vaihtelevat ihmisestä toiseen. Jollekin ilmavaivat ovat arkipäivää, joku ravaa vessassa pitkin päivää, jollakulla vatsa ei toimi lainkaan. Myös vatsaoireille antamamme merkitykset vaihtelevat. Joku pitää ilmavaivoja vain toimivan suoliston merkkinä (bakteerit kun siellä vain tekevät työtään), toinen kokee piereskelyt ja turvotukset erittäin epämiellyttävinä ja arkielämää häiritsevinä. Siinä vaiheessa, kun homma todella häiritsee, on hyvä miettiä hetki syömisiään ja elämäntilannettaan. 

Omat sopivat tuotteet löytää kokeilemalla. Joskus maitohappobakteerivalmisteetkin saattavat auttaa. On kuitenkin tärkeää pitää mielessään, että ruokavalion tarkkailu ja rajoittaminen voivat johtaa entisestään olon huonontumiseen. Liian vähän tai yksipuolisesti syöminen ovat riskinä, jos karsii pois ruokia korvaamatta niitä mitenkään. Jos muutaman suomalaisittain yleisen pierettävän ruoan, kuten hernekeiton, kaalilaatikon, ruisleivän, omenan ja luumujen vähentäminen ei riitä, on hyvä tarkistuttaa ravitsemuksen asiantuntijalla oman ruokavalionsa tilanne tai tarttua asiantunteviin oppaisiin, esimerkiksi Leena Putkosen Superhyvää suolistolle-kirjaan (Leenasta enemmän täällä) TAI Reijo Laatikaisen Herkän vatsan valinnat-kirjaan (Reijosta enemmän täällä). Molemmat ovat laillistettuja ravitsemusterapeutteja ja erittäin päteviä sellaisia. 

Vatsaoireiden taustalla voi olla mitä vain keliakiasta liian vähäiseen tai runsaaseen kuidunsaantiin, liian vähäisestä syömisestä liian vähäiseen juomiseen, liikkumiseen ja nukkumiseen tai liialliseen stressikuormitukseen. Aina se gluteeni tai maito ei ole suinkaan pahan alku ja juuri ;). Siksi omaa tilannettaan kannattaa vähän tarkkailla hetki ja miettiä vaivaa eri näkökulmilta, analysoimatta kuitenkaan liikaa. Terveeseen vatsaan kun liittyy ääniä ihan luonnostaan.

Gluteenista puheenollen. Tiedättehän, että gluteeni on proteiinia viljassa ja FODMAP:t puolestaan hiilihydraatteja. Keliakiassa gluteenin välttäminen on ehdotonta suolinukan (suolen imeyttävää osaa) tuhoutumisen estämiseksi, mutta FODMAP:sta vastaavankaltaista vaaraa ei ole. Ikäviähän oireet toki ovat ja voivat heikentää yleisvointia ja mielialaa, mutta hengenvaaraa niistä ei ole.  Tutkimustulokset puhuvat enemmän FODMAP:ien kuin gluteeniherkkyyden puolesta, joten älkää turhaan pelätkö gluteenia. Keliakia toki on syytä poissulkea, jos sellaista on aihetta epäillä esimerkiksi sukutaustan puolesta, mutta turhanpäiten ruokavalion rajoittaminen ikään kuin varmuuden vuoksi ei ole suositeltavaa, se saattaa pahentaa vain asiaa (stressi, liian vähäinen syöminen....).  Paitsi että gluteeniton ruokavalio laihduttaa lompakkoa, se myös johtaa herkästi liian vähäiseen kuidunsaantiin (ja sitä kautta esim.ummetukseen) ja saattaa myös vaikeuttaa syömisiä kodin ulkopuolella. Itse olen mieltänyt FODMAP-ruokavalion loogiseksi ja helpoksi saada monipuoliseksi muutamilla korvaamiseen liittyvillä nikseillä, mutta no, ehkä olen vähän puolueellinen tässä asiassa :D. Keliakiasta minulla on kokemusta perhepiiristä. 

Kun vatsa voi hyvin, myös mieli voi hyvin.  Siksi vaihtelu rajoittuneeseen ruokavalioon on aina tervetullutta. Vakka olin jo oppinut elämään ilman ruisleipää, otan uutuuden mielihyvin jatkossakin ostoskoriini. Kauraversio tästä uutuudesta oli myös hyvää, pehmeämpää kuin Uotilan siivut. Ehkä tätäkin ostan jatkossa. Maun ja rakenteen lisäksi hyvää on myös leipien saama Sydänmerkki, eli suolaakin on käytetty kohtuudella. Hinta oli suhteellisen korkea, reilut 2 euroa 4 leipää ( 8 viipaletta), mutta onneksi pelkällä leivällä ei olekaan tarkoitus elää :D


Onko teissä lukijoissa vatsavaivaisia ja oletteko jo kokeilleet näitä Fazerin uutuuksia?

-Katja

2 kommenttia:

  1. Erilaiset vatsavaivat tuntuvat olevan paljon esillä tänäpäivä sekä mediassa että blogeissa.

    Hienoa, että asia on esillä, koska vatsavaivat eivät ole ok.

    Mä olen onnekas, koska voin syödä surutta, mitä tahansa. Tosin, vaikka syön tosi harvoin pastaa, niin valitsen yleensä täysjyväisen pastan tilalle gluteiinittoman version, mikö on sinänsä tyhmää.

    VastaaPoista
  2. Olet kyllä onnekas :D! Olen onneksi tullut sinuiksi oman vatsan toimintani kanssa. Suurin merkitys omalla kohdalla on stressillä, kiireellä ja yöunilla ja jos miettii nyky-yhteiskunnassa niitä riittää, siksi varmasti vatsavaivatkin useampia vaivaavat.

    Jos sun ruokavalio muuten on ok, niin pastassa maku lähinnä saa ratkaista, mut joo, jos ei mitään vaivaa, niin gluteenin välttämisestä ei mitään lisähyötyä saa. Lähinnä ehkä mielelle :)

    VastaaPoista