sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Ruskeaa kultaa

Mielestäni parhaimpia hetkiä päivässä ovat aamut. Erityisesti aamupalan syöminen omassa rauhassa on ollut mieluista lapsesta asti. Kahvin juominen tuli kuvioihin mukaan opiskeluaikoina, itse asiassa vuonna 2009 kesällä, kun tein yövuoroa kesätyössä. Silloin mieleeni tuli kokeilla kahvin piristävää vaikutusta. Alkuun kahvi maistui hirveältä. Yritin lantrata sitä vaikka millä: maidolla, limsalla, vedellä... you name it. Niistä kokeiluista siirryin automaattikahveihin, silloin tällöin nautittuihin kahvilakahveihin ja niistä sitten säännöllisemmin juotaviin peruskahvinkeittimillä tehtyihin peruskahveihin.  Varsinaiseksi tavaksi aamukahvi on muistaakseni jäänyt vasta viimeisen parin vuoden aikana. Pakkopullasta on tullut tärkeä nautinto.

Ja nyt en luopuisi aamukahvista sitten millään. Aamulla kahvi maistuu kaikkein parhaimmalta.
Jokapäiväisen kahvirutiinin myötä kiinnostus vähän parempilaatuisiin kahveihin on lisääntynyt. Ensin vaaleapaahto vaihtui tummapaahtoon vatsaystävällisyytensä vuoksi. Sitten suodatinkahvi vaihtui kahvipapuihin ja kahvin jauhamiseen itse. Harmi vaan, että itsejauhettua ei saa yleensä kodin ulkopuolella. Vielä en ole viitsinyt alkaa raahata omia kahveja termoksessa mukana, vaikka minussa herännyt pieni kahvihifistelijä nyrpisteleekin välillä nenäänsä. Onneksi on kuitenkin tummapaahto, Moccamaster ja perkolaattorit. Niillä saa lähelle yhtä hyvän laatuista kahvia kuin kotona.
En sylje kuitenkaan mukiin, jos minulle kahvia tarjotaan ja laatu ei vastaa totuttua. Tarvittaessa kieltäydyn kohteliaasti ja pyydän vaikka teetä tilalle. Hyvälaatuinen kahvi on minun "paheeni".  Ei onneksi vaiva sieltä vakavimmasta päästä. Tai no riippuu, mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan...
Löytyykö lukijoista muita kahviprinsessoja tai -prinssejä?

Terveisin Katja "kahvipapu" Mäkelä


6 kommenttia:

  1. Anonyymi7/10/2016

    Tyylikäs kahvipavun jauhajakone!Mistä noin hyvännäköisiä koneita saa? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saimme sen joululahjaksi, mutta merkin perusteella epäilen Lidliä :)

      Poista
  2. Mie en tykkää yhtään kahvista, en ole koskaan opetellut juomaan sitä :D Tee on ihan hyvää "kahvittelujuomaa", mutta useammin juon mehua tai vettä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teetä join ennen kahvia. Senkin kanssa tosin kävi kuten kahvin kanssa, että väsymys ajoi juomaan jotakin lämmintä ja piristävää. Opin juomaan teetäkin vasta opiskeluaikana. Itse asiassa homma lähti perusliptonista lentokoneessa :D. Mehu ja vesi on hyvä :)

      Poista
  3. Joo, olen pahasti koukussa kahviin. Mä kanssa inhosin kahvia ennen kuin fuksivuonna Kuopiossa (2010) sattumalta maistoin sitä ruoanlaittokurssilla ja totesin, että "apua, täähän onkin ihan hyvää". Sen jälkeen olen pikkuhiljaa ruvennut juomaan säännöllisesti. Kahvin avulla jaksoi kummasti vääntää gradun pakettiin ja se piristää aikaisia aamuja ja väsähtäneitä työpäiviä. Ja onhan se vaan niin hyvääkin. En ole hirveän nirso kahvini suhteen, mutta toki sitä mieluummin juo hyvää tummapaahtoista kuin jotain seisonutta vaaleaa. Ei kahvi kai hirveän kauhea "pahe" ole, kun sillä on kuitenkin terveysvaikutuksiakin. Itseä tosin mietityttää, onko se yksi tekijä, joka pitää yllä migreeniongelmaani. Kaipa se myös kuvaa riippuvuutta, että sata kertaa mieluummin rajoitan FODMAP-hiilareita kuin kahvia (onneksi vatsa sietää kahvia FODMAP-rajoituksen jälkeen ihan jees). Eli kyllä, hyvä kahvi on ihanaa <3

    VastaaPoista
  4. On se <3. Ihan mustana en tosin pysty juomaan, ku jotakin tosi tosi hyvälaatusta kahvia, mieluiten maidolla tai kauramaidolla. Itse asiassa kauramaidolla itse kahvi maistuu enemmän, joten oonkohan siirtymässä jossain vaiheessa sit pelkkään mustaan kahviin, iik :O. Meän äiti on kai aina juonu kahvinsa ihan mustana, mut ihan siihen en vielä kykene.

    Mulla vatsa pysyy rauhallisena tummapaahtosella ja joskus tuurilla myös muilla kahveilla. Tummapaahtosta ei mun tartte rajottaa 1-2 kuppiin, mut muita laatuja kyllä vaan yhteen kuppiin ja teetä sit loput jos haluaa jotakin lämmikettä.

    En tiiä, oonko riippuvainen :D, onneksi en saa päänsärkyä kahvin puutteesta niinku mun mies, mut joo, samaa mieltä, että pahe, jolla on terveysvaikutuksia :).

    VastaaPoista