Keväistä ruokaa kevät-talviseen säähän

Pahoittelen blogin hiljaiseloa viime viikkoina. Arjen peruskuviot veivät mennessään, mutta onnistuin rikkomaan kaavamaisuuden pienellä lomailulla. Valon lisääntyminen myös virkistää ja saa ideahanat auki. Vielä alkuviikosta näytti vahvasti siltä, että kevätaurinko voittaa, mutta tänään ilma ulkona näyttää ihan muulta. No, ei anneta sen haitata. Kokataan keittiössä sitten aurinkoja :)

Milläpä muulla kuin monipuolisilla raaka-aineilla niitä aurinkoja tehdään.  Koska ainakin meillä mies on helpompi saada syömään kasviksia säännöllisesti myös töissä ujuttamalla niitä lämpimän ruoan mukana, tehtiin meillä ennen pääsiäistä peruna-porkkanamuusia kanapihvien kaveriksi. Tutut uunikasvikset ja sekasalaatti vielä lautaselle, niin lopputulos on melkoisen silmiä hivelevä kokonaisuus. Tosin lautanen tuskin näytti miehellä tältä seuraavana päivänä töissä ;)

Kevätterveisin Katja

Arkeen tai juhlaan keväistä kanaa ja bataattia uunissa

Viikonloppuna täytin kauan odotetun (ja pelätyn) 30 vuoden. Juhlin niitä varsinaisesti vasta myöhemmin, mutta tokihan tein vähän parempaa ruokaa viikonlopulle. Loppujen lopuksi totesin aterian paitsi hyvän makuiseksi, ja monipuoliseksi,  myös helpoksi ja nopeaksi, joten tein uuden satsin heti seuraavana päivänä :D

Kuva ei kyllä ole tälle annokselle eduksi, mutta idea tulee varmasti esille. Perjantain ja lauantain ja seuraavien päivien jämädinnerinä siis pekoniin käärittyä kanaa, appelsiinijogurttikastiketta, mango-paprikasalaattia sekä bataattiranskalaisia.

Maustamattomat kanat käärin pekonisiivuihin, yksi per kanafilee. Muita mausteita kana ei kaivannut, pekoni toi hyvin suolan ja savun makua. Kuorittu ja tikuiksi leikattu bataatti ui hetken valkosipulin makuisessa öljyssä, suolassa ja paprikajauheessa. Sekä kanat että bataatit päätyivät samalle pellille yhtäaikaa kypsymään leivinpaperille 225-asteeseen keskitasolle. Noin 20 min kohdalla otin kanat ulos ja siirsin bataatit ylemmälle tasolle vielä 10 minuutiksi rapeutumaan hieman. Uunikeikan aikana valmistui raikas salaatti lorauksella oliiviöljyä ja limemehua. Kastike syntyi puolestaan maustamattomasta jogurtista ja appelsiinituorejuustosta.

Ehkä lasillinen kuivaa valkkaria olisi kruunannut tämän aterian, mutta vesilinjalla mentiin. Ei huono, vai mitä? :)

Hyvää Ystävänpäivää!

Ravitsemusterapeutti osoittaa välittämistään, miten muutenkaan kuin ruoan avulla. Kuvassa aamupala, jonka mieheni sai tänään. Tuoretta appelsiinimehua, kahvia, kasviksia, juustoa ja leikkeleitä ja uutta Fazerin juuresleipää, joka taipui love-muoteilla hyvin juuri tähän päivään sopivaksi :)

Rentouttavaa sunnuntai-iltaa!

Mitä tänään syötäisiin?

Tämä vuosi omistetaan itsetehdylle ruoalle haasteen mukaisesti! Näin perjantaina onkin hyvä miettiä tulevan viikonlopun ja miksei koko ensi viikon ruokalistaa, yhdellä kauppareissulla selviäminen nimittäin helpottaa arjen ajankäyttöäkin.

Itse olen kokenut toistaiseksi parhaaksi miettiä syömisiä ja kauppalistaa lauantaisin. Selaan aamupäivällä kauppojen tarjouslehtisiä ideoiden saamiseksi, kysyn mieheltä toiveita, muistelen ruokia, joita ei ole pitkään aikaan tehty ja kokeilen lehdistä tai blogeista bongattuja uusia reseptejä. Näin saan kokoon helposti 5 ruokalajia, joita kaikkia teen vähintään 4 hengen annokset, yleensä kylläkin isommat satsit. Näin kaksi ihmistä syö kutakin ruokalajia vähintään kahdesti ja ainakin pari päivää. Lauantaina ja sunnuntaina kokkailen suunnitelmasta 2-3 ruokalajia ja loput viikolla. Pidemmän valmistusajan ruoat, esim. laatikot tai padat, teen viikonloppuna ja keitot ja kastikkeet viikolla. Näin ruoanlaittoon kuluva aika työpäivän tai harrastusten jälkeen on max. 30 min.

Pyrin pitämään viikottaisen ruokalistan ja sitä myötä kauppalistan suhteellisen simppelinä, jo senkin takia, että jääkaappi ja pakastin vetävät sisälleen rajallisen määrän tavaraa ja ne valmistuneet ruoatkin pitää saada mahtumaan kylmään. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että hyödynnän pitkälti samaa ainesosavalikoimaa viikosta toiseen tai käytän uutta maustetta tai erilaista juustoa myös muissa ruoissa. Esimerkiksi parmesaania tai inkivääriä tai maustekastiketta ei ole järkevää ostaa vain yhtä ruokaa varten. Ja pyrin siihen, että ruokaa ei tarvitse heittää pois. Kerralla reilumpi määrä keitettyjä perunoita sopii ruoan kuin ruoan kaveriksi, viimeistään munakkaassa tai paistettuina. Kasviksia ostan vain sen verran kerralla kuin niitä oikeasti kuluu, sellaisenaan syötäviksi, kypsennettyinä tai mehustettavaksi. Erityisesti lihoissa ja kanoissa kiinnitän päivämääriin huomiota jo kaupassa ja kalat valmistan parin päivän sisällä. Ruokavaliomme on simppelin monipuolinen. Ruokalautasella ja kaapeissa pyörivät suht samat tuotteet viikosta toiseen, vähän eri tavalla valmistettuina vain. Aamu-, väli- ja iltapalat koostuvat myös vain muutamasta aineksesta. Näin elintarvikkeiden kierto on järkevää: kaupasta kaappeihin ja lautaselle, vain purkit ja käärepaperit roskikseen.

Systeemi on ollut toimiva. Kuinka ihanaa onkaan mennä töiden jälkeen kotiin, kun ei ensimmäisenä tarvitse alkaa laittamaan ruokaa, varsinkaan jos on jo nälkäinen, vaan voi vain lämmittää ruokaa mikrossa tai nopeasti väsätä kaapista löytyvistä tarvikkeista suunnitellun ruokalajin. Lisäksi seuraavalle päivälle löytyy töihin edellispäivien jämiä. Suunnitelmani aukottomuutta olen pyrkinyt varmistamaan varaamalla kaappeihin kananmunia, riisikakkuja ja säilykkeitä ja pakkaseen lihaa tai kanaa, jotta esimerkiksi töihin on aina varmasti jotakin. Ja hätätapauksissa onneksi Siwa on lähellä ;)

Esimerkkejä viime aikaisista ruoista:

- nakkikastike ja perunamuusi
- uunilohi ja uunikasvikset
- kanapihvit + uunikasvikset
- kookos-pestokanakastike perunoilla/riisillä/kvinoalla
- pinaattikeitto ja kananmunat
- riistakäristys ja pottumuusi
- jauhemaksakastike ja perunat
- pesto-tonnikalalämppärit
- juuresssosekeitto ja kananmunat
- kurpitsa-kanacurry ja perunat
- kanajauhelihakeittoa
- lohikeittoa
- tonnikalamunakas
- tomaattinen jauhelihakastike + pasta
- pinaattinen tonnikalakastike + pasta

Tässä onkin ideoita jo muutamalle viikolle :). Muistakaa, että hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty!

Hyvää viikonloppua!

10 asiaa, joista olen kiitollinen

Potilaat saivat viime viikolla toiminnanjohtajan vetämässä ryhmässä kotitehtäväksi miettiä viikon aikana 10 asiaa, joista ovat kiitollisia.  Idea oli niin hyvä, että se jäi mieleeni pyörimään ja kokosin nyt oman 10 asian listani. Listaan ei saanut ensisijaisesti laittaa perhettä, kotia yms. yleisimpiä aiheita ja siksipä olen ne suurelta osin itsekin jättänyt pois.

Kiitollinen olen..

• vastajauhetusta kahvista viikonloppuaamuina (töissä valitettavasti tätä luksusta ei ole (Kiitos Marina silti ahkerasta keittämisestä ;) )
• samanmielisistä työkavereista (miniammatillisesta tiimistä :D) , joiden kanssa tulee naurettua yli puolet viikon naurusaldosta
• uusista työkuvioista (joista kevään myötä luvassa lisää…)
• liukkailla keleillä hyvin pitävistä renkaista pyörässä (ilman nastoja kengissä tai renkaissa ei Kokkolaan ole tällä hetkellä asiaa)
• hyvästä kirjasta iltalukemisena (Lempikirjailijani Ceciclia Ahernin Kuinka rakastutaan)
• jaksavasta kehostani
• astianpesukoneesta (nimimerkillä muutaman kuukauden ilman tiskaria eläneenä)
• hassuista siskoistani ("Tässä oikea käteni" ja näytetään vasenta :D)
• haaveistani, joista osa toteutuu, osa välttämättä ei, mutta joista saa ainakin voimaa
• hyvistä ruoista (vaikka olenkin ne itse tehnyt). Välillä sitä vaan yllättää itsensäkin :D

Mistä sinä olet kiitollinen?

Epätäydellinen ruokavalio on terveellinen

Keskustelin eilen potilaani kanssa terveellisestä ruokavaliosta. Siitä, miten tärkeää on laittaa ensin pohja kuntoon riittävällä, monipuolisella  ja mahdollisimman helpolla tavalla ja vasta sitten hioa (tai hifistellä) jos intoa, aikaa ja voimia on. Että olennaista on energiantarpeen tyydyttyminen, säännöllinen syöminen ja tutkitusti tärkeät laadulliset tekijät, esim. pehmeän rasvan saanti ja värikkäät raaka-aineet, ja vasta sen jälkeen periaatteelliset seikat. Että on syötävä oman kehon tarpeiden mukaisesti, ei kaverin tai naapurin noudattamien tapojen mukaan. Että välillä joutuu syödä eri tavalla kuin haluaisi olosuhteiden, esim. aikataulut tai saatavuus, mukaisesti. Että oma keho ei välttämättä siedä niitä ruokia, mitä toinen syö huoletta ja että joskus on tehtävä kompromisseja tarpeiden ja toiveiden välillä, vaan koska on pakko syödä, jotta jaksaa, palautuu ja voi hyvin.

Yksi paljon viljelty terveellisen ruokavalion määritelmä on 80-20. Siis pääosin suositellusti valiten ja loput 20% oman vapaasti. Käytännössä se tarkoittaa siis fiksun rungon rakentamista, joka kestää herkuttelut, arjen ja juhlan vaihtelut, erilaisen elintarvikkeiden saatavuuden, makumieltymykset ja erilaiset elämäntilanteet. Joka turvaa suurimmalta osan ravintoaineiden tarpeet ja edistää riittävää, mutta kohtuullista syömistä. Luo tarpeelliset rajat, muttei tarkkaan sano mitä, milloin ja missä on syötävä. Jättää vastuun syöjälle itselleen ja siten mahdollistaa yksilöllisen ruokavalion koostamisen.
Jos tämä 80% ei ole kunnossa, on turha odottaa pienten yksityiskohtien, tuon 20%, korjaavan vahinkoja. Jo rytmi ei pelitä, jos nälkä seuraa toistuvasti mukana, jos syö vain harmaata mössöä päivästä toiseen, jos rasvat puuttuvat tai ovat vähässä käytössä, ei keholta voi vaatia kestävyyttä ja hyvää toimintakykyä. Ei vain voi. Olemme, mitä syömme.

Törmäsin Facebookissa Hidasta elämää- sivuston artikkeliin epätäydellisyydestä, joka inspiroi kirjoittamaan tämän postauksen. Siinä sanottiin osuvasti "Älä sure säröjäsi – ne tekevät sinusta täydellisen".  Keskeneräisyys, koski se sitten ulkonäköä, asuntoa, parisuhdetta tai ruokavaliota, voi olla merkittävä tekijä pitämään homman toiminnassa. Kun tiedät, ettet ole vielä valmis, teet töitä nykytilan ylläpitämiseksi ja eteenpäin menemiseksi. Olet herkempi kuuntelemaan itseäsi ja muita, koska hyväksyt paremmin myös toisten epätäydellisyyttä. Olet herkempi etsimään uusia ratkaisuja, kokeilemaan. Epätäydellisyys voi siis toimia voimavarana. Sillä mitä tavoitella, jos kaikki on jo saavutettu? Mikä saa sinut päivästä toiseen pitämään kiinni hyvistä tavoistasi, jos kaikki on jo saavutettu?

Siksi terveellisen ruokavalion määritelmäksi sopisi myös keskeneräinen ruokavalio. Ruokavalio, jossa on paljon hyvää, mutta myös omat inhimilliset, yksilölliset piirteensä, jonka vuoksi se on juuri sinun näköinen. Kun syömisten ei tarvitse olla täydelliset, voi vapaammin elää ja olla.  Keskeneräistä saa ja pitääkin muovata, mutta 100%  valmis ei ole edes tavoitteena. Lopputuloksena on vähemmän stressiä ja enemmän iloa, jotka ovat tärkeitä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Olemalla keskeneräinen voi lopulta saavuttaa enemmän ja pysyvämpää onnea kuin täydellisyyteen pyrkimällä.

Hyvää viikonloppua !

Haaste vuodelle 2016!

Facebookissa jo heitinkin haasteen kehiin. Helsingin Sanomat uutisoi tänään toimittajan kuukauden kokeilusta syödä pienellä budjetilla hyvin ja monipuolisesti. Jutussa korostettiin syömisten suunnittelua etukäteen viikolle ja ruoan valmistamista itse. Blogiani seuranneet tietävät minun kannattavan vahvasti samaa. Ruokavalion värikkyyteen ja laatuun sekä kustannuksiin pystyy parhaiten vaikuttamaan tekemällä suurimman osan valinnoista itse. Arkiruoan ei tarvitse olla maistuakseen, näyttääkseen ja tuntuakseen hyvältä. Tarvitaan "vain" kynä ja paperia ruokalistan ja kauppalistan tekemiseen, aikataulujen organisointia ruoanlaittoa mahdollistamaan, ehkä kerralla reilumpien ostosten tekemistä  kaupasta,  mahdollisesti kotitöiden delegoimista perheenjäsenten kesken, muutama resepti alkuun, sitoutumista ja ruoanlaittoa arvostava asenne. Joillekin helppo homma, jo kotoa peritty toimintatapa. Joillekin iso muutos, opeteltava asia. Oli niin tai näin, suosittelen vahvasti, sillä itse tehty ruoka on merkittävä terveysteko itselle ja muille samassa ruokapöydässä istuville.

Meillä ruoanlaitto painottuu keskelle viikkoa ja viikonloppuun. Esimerkiksi tämä viikko on pyörinyt lauantaina tehdyn kauppalistan ja kaupassakäynnin pohjalta, tiistaina käytiin pikaisesti täydennystä. Sunnuntaina tein isomman satsin laatikkoruokaa ja eilen keskiviikkona valmistettiin illasta nopeasti valmistuva uuniruoka (valmis) torstaita varten, kun ruoanlaitolle aikaa oli vähän menojen vuoksi. Tänään taas paremmalla ajalla tehdään itse ruokaa lauantain ostoksista ja viimeistään tulevana lauantaina käydään taas kaupassa. Suunnittelin lauantaina viisi simppeliä ruokalajia, kaksi kasvisversiota, yhden kalasta, yhden kanasta ja yhden jauhelihasta ja samanlaisia raaka-aineita hyödyntäen. Hyödynsin ideoista tarjouksista, tutuista blogeista ja hyväksi havaituista resepteistä. Usein tehdään jotakin uutta ja jotakin vanhaa. Kyllä helpottaa viikolla menemisiä ja tulemisia, kun päivällinen on jo valmiiksi tehty tai edes suunniteltu (eli puoliksi tehty ;)). Pidän ruoanlaitosta ja suunnittelemisesta ja kokeilemisesta, se toki auttaa asiaa. Myös kaikkiruokainen puoliso on helpotus. Itsestäänselvyytenä ruoanlaittoa en pidä, vaan arvostan kovasti sitä, että olen kotoa alkaen oppinut tietynlaisen mallin ruoanlaitolle ja oppinut opintojen varrella lisää. Suunnittelu on mielestäni kaiken a ja o, samoin varautuminen, sillä tiedän, että kiireessä tai väsyneenä ajatus ei todellakaan luista ideointiin. Munakkaat ovat meillä hätäratkaisuja, kananmunia löytyykin aina jääkaapista, samoin tonnikalaa tai makrillia tomaattikastikkeessa kuivakaapista. On siis fiksua varautua myös ei-niin-onnistuneisiin-päiviin :)

Haastan jokaisen lukijani lisäämään etukäteissuunnittelua ja ruoan tekemistä itse. Julkaisen kevään aikana simppeleitä ja toimivia reseptejä arkikokkailuja helpottamaan. Mukaan haasteeseen voi tulla missä vaiheessa vain. Katsotaan vuoden lopussa, millaisen ruokavuoden 2016 kukin on saanut aikaan! Kysymyksiä, kommentteja ja vinkkejä saa heittää kehiin. Lähdetään yhdessä lisäämään omaa hyvinvointia keittiössä!