Miten ruoasta oikein puhutaan?

Olen yleensä melko ymmärtäväinen erilaisten näkemysten suhteen. Vastustan mustavalkoisuutta ja liikaa tiukkapipoisuutta. Puhun kultaisen keskitien puolesta ja kohtuullisuudesta kaikessa. Ehdoton ei on koskenut aiemmin lähinnä hyvän syömisen laiminlyöntiä ja mielivaltaista laihduttamista kehon hyvinvoinnin kustannuksella.

                                                                           Lähde

Nyt listalle lisään tavan, jolla asiantuntija puhuu ruoasta! Ei mikään ihme, että kansa on hukassa syömisten suhteen ja että yleisiä suosituksia parjataan!

Facebookissa oli jaossa uutinen liittyen Mikael Fogelholmin esittämään huoleen personal trainereiden levittämistä opeista (tai "opeista") liittyen syömiseen. Fogelmholm ihmettelee sitä, ettei omaan kokemustietoon perustuvia ruokavalio-ohjeistuksia kyseenalaisteta enempää.

Ennen uutisessa mukana olleen videon katsomista olin vielä melko rauhallinen. Uutisointia kokemuspohjaisen ja tutkitun tiedon välisistä ristiriidoista on ollut esillä enenevissä määrin.

Sitten katsoin videopätkän, jossa personal trainerina toimiva Tomi Kokko käy ruokaostoksilla. Varsin räikeästi omiin korviini pistää Kokon tapa yksinkertaistaa ruoat vain tietyn toiminnon alle. Enää ruoka ei todellakaan ole vain ruokaa, vaan kasa kehon toimintoja, joita pyritään estämään tai aktivoimaan. Kyllä menee syöminen vaikeaksi!  Syömisen ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaisuudesta ei ole tietoakaan, kun pelkän hedelmän syömisestä pitäisi tuntea huonoa omatuntoa. Voihan fruktoosi!

Toki, näin vain pätkän, ainahan voi olla, että kyseiset näkemykset olivat irti kontekstistaan tai ne olivat tarkoituksella provosoivia. Kokko perustelee puheitaan asiakkaiden mielenkiinnon herättämisellä ja inspiroimisella irti sohvalta. Varmasti vakuuttavasti ja valtavirrasta poikkeavasti mustavalkoisuutta hyödyntäen huomio saadaankin, mutta onko se eettisesti oikein? Onko se kestävä tapa? Onko se muuta sittenkin vain bisnestä ihmisille tärkeän arvon, terveyden, avulla ja kustannuksella?

Tämä on mielestäni todella vastuutonta ajatellen koko kansan terveyttä. 

Omien kokemuksien jakamisessa täytyy olla varovainen, sillä se, mikä toimii itsellä, ei automaattisesti merkitse samaa lopputulosta toisella. Yksilöitä kun olemme. Huolestuttavaa on se, että asiantuntijan roolissa toimiva vie eteenpäin mutu-tietoa, jolla saattaa olla toisen kohdalla terveyttä heikentävä vaikutus. Kuka ottaa tällöin vastuun?

Haluan korostaa vielä lopuksi, etten yleistä kaikkien personal trainereiden toimintaa samaan kastiin. Joukossa on myös hyvää ja asiantuntevaa porukkaa. Kuitenkin tänä päivänä, kun eri ammattikuntien edustajia pyörii limittäin lomittain terveysalalla ja terveys myy, on syytä pitää pientä (ja joskus vähän isompaakin) määrää tervettä maalaisjärkeä ja kriittisyyttä mukana erilaisia artikkeleita lukiessa ja puheita kuunnellessa.