Omalla kohdallani turhautuminen lähtee usein muka-kiireestä. Muka-kiire on vain omassa mielessä oleva, itse aiheutettu kiireen tuntu työpäivän jälkeen tai jo aamusta alkaen. Se iskee varsinkin stressaantuneena tai väsyneenä tai silloin, kun on etukäteen aikatauluttanut ja suunnittellut päiväänsä liian kunnianhimoisesti ja fiilistä päivän toteuttamiseen sellaisenaan ei sitten olekaan. Tunnetilan mukana meneminen siis voi ajatuksellisesti tehdä ruoanlaitosta vaikeampaa.
Ratkaisuksi olen löytänyt fiiliksen mukaan ruoanlaiton. Väsyneenä sallin itselleni vähemmän vaativaa ruokaa, esimerkiksi kaupan einesateria kasviksilla höystettynä, munakas, nakit ja valmispyörykät. No, loppujen lopuksi lautaselle saattaakin päätyä hyvin värikäs ateria, vaikkapa kuvan mukaiset lämppärit kanalla, paprikalla, tomaatilla ja juustolla kiivi-kurkkusalaatin kera. Avain luovuuden kukkimiseen on päästää irti omista vaatimuksista itseä ja ruokaa kohtaan, jolloin kappas vain, väsymyksen alta kuoriutuukin idearikas kokkaaja. Ja mikäli kiukkupotkuraivarit uhkaavat kasvaneen nälän vuoksi, sen voi taltuttaa hetkeksi syömällä jotakin pientä ruoanlaiton ohella esimerkiksi nopeasti kuorittu banaani sopii hyvin tähän tarkoitukseen ja vaikka muutama pähkinä pureskeltavaksi. Kasvispuoli aterialle hoituu kätevästi parista kolmesta aineksesta kera hyvän öljyn tai pähkinöiden. Tai sitten syödään porkkana tai tomaatti sellaisenaan. Sitten taas kun aikaa on enemmän, kuoritaan perunoita muusiin tai odotetellaan kiusauksen valmistumista uunissa. Joskus pidän ruoanlaittopäiviä, joina valmistan useampaa ruokalajia muillekin päiville syötäväksi ja pakasteeseen asti säilöttäväksi. Fiiliksen mukaan.
Suunnittelemattomuus asettaa usein isoja haasteita myös. Miten laittaa nopeasti ruokaa, jos kaapit ammottavat tyhjyyttään? Itsellä on yleensä aina kaapeissa valmiina jotakin jotakin ruoanlaittoon kelpaavaa, esimerkiksi kananmunia, tomaattimurskaa, makrillia tomaattikastikkeessa, pastaa, ananasta, leipää, porkkanoita tai tomaattia ja kurkkua. Pakkaseen pyrin ostamaan varulta kana- tai jauhelihapaketin. Äärimmäisen hyvä ja nopea jauhelihakastike syntyy paseerattuun tomaattipohjaan, mausteeksi pizzamaustetta, suolaa, sokeria ja mustapippuria. Sipulia voi raastaa tai pilkkoa mukaan, jos löytyy. Toinen ehdottomasti suositeltava ruoka on pizzamunakas, johon tulee kananmunia, makrillia tai tonnikalaa tomaattikastikkeessa, juustoraastetta ja ananasta. Aikaa menee noin vartti max. Kehotankin miettimään jo valmiiksi kaupassa käydessä mahdollisia huonompia ruoanlaittopäiviä ja varaamaan perusaineksia kotiin. Arjen varalle suosittelen myös kirjaamaan paperille ylös helppoja ruokia, joihin ei tarvita isoa listaa tiettyjä aineksia ja jotka sujuvat ilman reseptiä, ja laittamaan sen jääkaapin oveen esille. Lista kannattaa tarkistaa myös monipuolisuuden osalta: onhan jokaiseen ateriaan ehdotelmia kasvispuoleksi? Hernemaissipaprika-sekoitus tai pakasteminiporkkanat ja pakastemaissi sopivat aika hyvin ateriaan kuin ateriaan. Oman keittiön ehdoton löytö on ollut silikoninen mikroastia, jossa pakastevihannekset kypsyvät hyvin al dente ilman vetistymistä. Maustan ne usein nokareella margariinia vielä. Ja jos tuoretta kasvista löytyy vielä kaveriksi, sen parempi.
Pelkät voileivät ja jogurtti saattavat olla monen arkinälän pelastus ja satunnaisina pikaratkaisuina ne ovat tyhjää parempia, mutta pitkässä juoksussa ne jäävät sekä ravitsemuksellisesti että aistillisesti köykäisiksi. Nälkäinen keho kaipaa monipuolisesti ravintoaineita, siksi aterioihin on syytä panostaa arkenakin. Sitä paitsi, melkein samassa ajassa, jossa valmistaa leivät ja avaa jogurttipurkin kannen, on jauheliha melkein jo paistunut ja odottaa vain maustamista. Panostaminen ei siis ole sama asia kuin työläys. Ehkä siinä ajassa eivät paistu lihapullat, perunat ja ruskea kastike eikä makaronilaatikko, mutta niiden aika voi olla sitten rauhallisempina viikonloppuina. Isompitöisiä ruokia kannattaa myös valmistaa kerralla enemmän ja nauttia niistä sitten arjen kiireiden keskellä. Arkeen kannattaa valita helppoja ja nopeita reseptejä, opetella tekemään ne ja ostamaan niiden raaka-aineet muistista, sillä useinkaan spontaaneille kauppareissuille eivät listat ehdi mukaan. Omassa ruoanlaitossa tällainen kokemuksien perusteella opittu ruoanlaitto on todella iso helpottava tekijä. Ei tarvita reseptejä eikä tiettyjä raaka-aineita. Hetken pysähtyminen vain tsekkaamaan, mitä kaapeista löytyy.
Asenne ja suhtautuminenhan se taas tuntuu lymyävän haasteiden kokemisen takana. Ruoka-aineiden valmistaminen ja yhdistely eivät sinällään ole vaikeita, mutta ei se ruoka tokikaan itsestään lautaselle synny. Kuitenkin ajan ja kokeilujen, itseensä luottamisen ja pienen vaivannäön myötä homma helpottuu, kun vain malttaa itse pysähtyä hellan äärelle. Lopputulos, ruoasta saadut kiitokset ja oma hyvä olo ovat vaivan väärtejä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti