Tässä on siis selkeä porsaanreikä, viestinnällinen aukko, joka selittää hyvin sitä, miksi esimerkiksi jokin ohjeistus tai suositus ymmärretään väärin, revitään vieläpä pahimmillaan irti lauseyhteydestä, tahallisesti tai tahattomasti.
No, yritetäänpä korjata tämä. Selvennetään käsitteitä ruoan osalta. Aloitetaan monipuolisuudesta.
Monipuolisuus
Yksipuolisuuden vastakohta (heh heh :D).
Esimerkiksi kuvan mukainen aamupalani töyttää monipuolisuuden kriteerit, jo värien ja makujen puolesta arvioituna :)
Monipuolisuus täyttyy päiväkohtaisesti, kun ateriat sisältävät ruoka-aineita useasta eri ruoka-aineryhmästä (maitovalmisteet, liha, kana, kana, palkokasvit, kananmuna, rasvat, kasvikset, hedelmät, marjat, viljavalmisteet). Päivien, viikkojen ja kuukausien aikainen ruokavalio puolestaan sisältää samoista ryhmistä vaihdellen eri ruoka-aineiden välillä. Esimerkiksi omena ei ole ainoa hedelmä, lautaselta löytyy välillä lihaa, välillä kanaa, kalaa tai papuja, kaura tai vehnä ei ole ainoa raaka-aine viljavalmisteissa (esim. leivät, puurot, myslit, murot, pastat, suurimot) ja porkkanaraaste ei ole ainoa kasviksien edustaja. Maitovalmisteet ja rasva saattavat poiketa tästä säännöstä, sillä esimerkiksi maito ja rypsiöljy ovat riittävän hyviä sekä ravitsemuksellisesti että käytöllisesti. MUTTA kokonaisuus ratkaisee. Monipuolisuudelle ei ole olemassa yhtä selkeää kriteeriä. Kunkin keho on erilainen ja kaikista valinnoista yhteensä riippuu se, onko ruokavaliossa riittävästi eri ryhmien edustajia ja sitä kautta esimerkiksi vitamiineja, kivennäisaineita, kuitua. Lisäksi elämäntyyli, harrastukset, sairaudet ja muut kehon vointiin ja tarpeisiin vaikuttavat tekijät luovat omat vaatimuksensa.
Kasvisten, hedelmien ja marjojen osalta monipuolisuuden kriteereinä voisi käyttää väripalettia ja määränä pyrkiä ainakin 5-6 kouralliseen. Kun joka päivältä löytyy sekä punaista, keltaista, oranssia, sinistä/violettia, valkoista ja vihreää, ollaan hyvillä vesillä :). Kalaa suositellaan syötäväksi 2-3 aterialla, loput ateriat voi täydentää kanalla, broilerilla ja kalkkunalla, possulla, naudalla, riistalla, pavuilla, linsseillä, kananmunalla ja huom! aina ei tarvita edes eläinkunnan tuotteita voidakseen valmistaa hyvälaatuista ja -makuista ruokaa. Aterian voi höystää myös vaikkapa juustokuutioilla tai valmistaa ruoan maitopohjaisena. Muistattehan koulun ohrapuuropäivät?
Maitovalmisteiden ryhmä on myös laaja. On maitoa, piimää, viiliä, jogurttia, rahkaa, raejuustoa (ja näiden sekoituksia), juustoa eri kirjoissaan, jäätelöä ja vanukkaita. Yleisesti ottaen 5-6 dl nestemäisiä maitovalmisteita ja pari siivua juustoa turvaa kalkin saannin ja samalla saa hyvälaatuista proteiinia, B-ryhmän vitamiineja, D-vitamiinia, kaliumia, seleeniä ja magnesiumia. Ja joka ei halua/pysty maitoa syystä tai toisesta käyttämään, voi korvaavia tuotteita hakea esimerkiksi soija- tai kauratuotteiden valikoimasta. Ihan täysin samanlaista ravintoainesisältöä niistä ei löydy, mutta koska ruokavalio on kokonaisuus, voi hyvään lopputulokseen päästä muutakin reittiä.
Viljavalmisteista ei ole yksiselitteistä kappale- tai annosmäärää olemassa, esimerkiksi oma fyysinen aktiivisuus vaikuttaa niiden tarpeeseen, mutta määrää olennaisempana pidänkin laatua. Valitsemalla mahdollisimman tummaa ja täysjyväistä ostoskoriin yleensä pärjää, sillä taataan sekä hyvä kuitu- ja proteiinipitoisuus (kyllä, leipäkin on hyvälaatuisen proteiinin lähde, vaikkei rahkan tasolle ylläkään), vitamiini- ja kivennäisaineiden sekä muiden tärkeiden pikkuhippusten määrät. Pikkuhippusilla tarkoitan esimerkiksi polyfenoleita, joilla voi olla esimerkiksi hormoniperäisiltä syöviltä suojaava vaikutus. Tämä tahtoo unohtua viljan parjauskeskusteluissa. Liikaa keskitytään esimerkiksi vain painovaikutuksiin ja unohdetaan, että hyvinvointi on muutakin kuin painoa. Se on mm. hammasterveyttä, suolistoterveyttä, luustoterveyttä, mielen terveyttä. Paino on sivutuote ja usein heijastaa elämäntapoja ja kehon vointia. Lisäksi yhden tuotteen poisjättäminen ei välttämättä kerro juuri sen kyseisen ruoka-aineen vaikutuksista, sillä esimerkiksi leivän päälliset tai pasta-annoksen kyljessä syödyt kastikkeet voivat selittää vaikkapa juuri painomuutoksia.
Toki, joku voi hyötyä viljattomasta ruokavaliosta, joku puolestaan viljojen vaihtamisella toisiin lajikkeisiin, joku viljojen lisäämisestä tai vähentämisestä. Ja eräs asia, minkä uskon olevan tärkeää joka tapauksessa ja joka pelkästään voi jo lievittää erilaisia oireita: monipuolisuuden lisääminen. Ei tarvita välttämättä jättämisiä, välttämisiä tai rajoittamisia, kun korvataan, lisätään ja vähennetään ruoka-aineita toisiinsa nähden. Tyypillisinn tarve ainakin tarkistamiselle on kalan ja kasvisten käyttö. Niiden lisääminen voi tarkoittaa jonkin vähentämistä, jotta tasapaino riittävyyden ja kohtuullisuuden osalta toteutuu.
Monipuolisuutta on myös osata korvata puuttuvia ruoka-aineita toisilla ryhmillä, esimerkiksi maitoallergikko valitsee kalkinlähteensä vaikkapa soijamaidosta ja -jogurtista ja vaikeasti moniallergisen kannattaa käyttää korvaavien tuotteiden etsimiseen kaupan hyllyiltä. Joskus monipuolisuuden takaaminen edellyttää astumista pois omaltamukavuusalueelta ja tutustumaan vieraampiin makuihin. Esimerkiksi keliaakikon viljaryhmä kokee mullistuksen rukiin, vehnän ja ohran (ja joillakin kauran) osalta pakottaen kokeilemaan tattaria, hirssiä ja kvinoaa. Kuitenkin on tärkeää hakea korvaavia valmisteita, jotta puutoksilta vältyttäisiin. Monipuolisuuden osalta emme ole kaikki samalla viivalla, mutta asenne ratkaisee. Vähemmälläkin valikoimalla pärjää, kun vain löytää itselle sopivat tuotteet ja käyttää niitä vaihtelevasti eri muodoissaan, eri tavoilla valmistettuina ja höystettyinä.
Monipuolisuutta on myös osata korvata puuttuvia ruoka-aineita toisilla ryhmillä, esimerkiksi maitoallergikko valitsee kalkinlähteensä vaikkapa soijamaidosta ja -jogurtista ja vaikeasti moniallergisen kannattaa käyttää korvaavien tuotteiden etsimiseen kaupan hyllyiltä. Joskus monipuolisuuden takaaminen edellyttää astumista pois omaltamukavuusalueelta ja tutustumaan vieraampiin makuihin. Esimerkiksi keliaakikon viljaryhmä kokee mullistuksen rukiin, vehnän ja ohran (ja joillakin kauran) osalta pakottaen kokeilemaan tattaria, hirssiä ja kvinoaa. Kuitenkin on tärkeää hakea korvaavia valmisteita, jotta puutoksilta vältyttäisiin. Monipuolisuuden osalta emme ole kaikki samalla viivalla, mutta asenne ratkaisee. Vähemmälläkin valikoimalla pärjää, kun vain löytää itselle sopivat tuotteet ja käyttää niitä vaihtelevasti eri muodoissaan, eri tavoilla valmistettuina ja höystettyinä.
En markkinoi ketään enkä mitään, tiedän, että kaikki ei sovi kaikille, mutta ärsyynnyn perusteettomista tai yksinkertaistetuista ruokavaliomuutoksista, joita pidetään ainoina ja oikeina ja kaikille sopivina ja syyteään asiattomasti esimerkiksi yleisiä ravitsemussuosituksia tms. Saa syödä eri tavalla ja saa olla eri mieltä, mutta asiallisuutta, kiitos. Sivuhuomautuksena: Yksi häiriintyneen syömisen oire muuten on omien ruokailutottumusten tuputtaminen muille ;)
En kuitenkaan kehota KOSKAAN jättämään ruokia varmuuden vuoksi pois, esimerkiksi laihduttamisen, yleisen parjauksen tai yksittäisten kommenttien perusteella,vaan hyvästä SYYSTÄ, ja muistutan huolehtiamaan KORVAAMISESTA vastaavanlaisella tuotteella. Vielä päivä tai viikko ei välttämättä tunnu olotilan heikentymisessä, mutta hiljalleen kuukausien aikana voi yleinen vireystila, sairastelut, huono ihon, kynsien, hiusten kunto, huono palautuminen liikkumisesta yms. kieliä puutteista. Muistutan myös, että vaikka esimerkiksi vehnän ja maidon jättämisestä on tullut trendi, eivät ne aiheuta oikeasti kaikille oireita eivätkä välttämättä ole oireiden aiheuttajia kaikilla niilläkään, jotka jättämiseen ovat päätyneet. Siksi HARKINTAA ihmiset!
Nyt kuulisin mielelläni kommentteja ja mahdollisia muita näkemyksiä/lisäyksiä. Miten juuri Sinä käsität monipuolisuuden?
Tosi hyvä kirjoitus! Ajattelen monipuolisuudesta aika lailla 100 % samalla tavalla kuin sinä. Johtuneekohan siitä, että ollaan samalla alalla ;-). Kiva, että käsittelit myös sitä, että kaikille ei sovi kaikki ja yksilöllisyys on hyvä huomioida. Tuntuu, että "virallisella puolella" usein tyrmätään kaikki rajoitukset huuhaaksi tai trendidieeteiksi ja "vaihtoehtopuolella" taas tyrkytetään niitä suunnilleen kaikille. Itsellä on siis todella vaikeaa IBS-oireilua kera iho-ongelmien ja kroonisten kiputilojen. Menee välillä hermot, kun yrittää selittää, että testaan ruokavaliomuokkausta x ihan syystä, en siksi, että se on trendikästä. Aina ei jaksa edes selittää ja kärsii vaan, jotta olisi "normaali" syöjä. Silti en ikinä tyrkyttäisi omia valintojani kaikille, vaan olen sitä mieltä, että ruokavalio pitää koota yksilöllisen tilanteen mukaan. Esim. aktiivisen syömishäiriön kohdalla suosittelen aina mahdollisimman laajaa ruokavaliota, koska ei voi tietää, johtuuko jokin vaiva yksinkertaisesti vajaaravitsemuksesta plus että syömishäiriöissä rajoitukset menevät helposti yli ja voivat muuttua hyvin haitallisiksi. Ylipäänsä ruokavaliokeskustelussa unohtuu usein myös psyykkisen komponentin merkitys, eli se, että ruokavaliorajoitukset voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa valtavan stressin, joka heikentää hyvinvointia paljon enemmän kuin se, että söisi jotain, mikä ei ole 100 % oikein tai terveellistä. Keliakia ja anafylaksian aiheuttavat allergiat ovat tietenkin eri juttu.
VastaaPoistaMutta siis tosi hyvin kiteytit monipuolisuutta. Sen voisin tietysti vielä lisätä, että monipuolisuudella taataan myös se, ettei jotakin ainetta tule aivan liikaa tai epätasapainoisesti. Eri ruoka-aineissa on esimerkiksi erilaisia home-, raskasmetalli- tai torjunta-ainejäämiä, joilla ei ole niin väliä, jos syö ko ruoka-ainetta kohtuullisesti, mutta jos painottaa vahvasti syömisensä vain tiettyihin ruokiin ilman järkevää syytä, voi turhaan altistua suurille määrille tiettyjä haitta-aineita (esim. riisissä arseenille). Sori tämä ylipitkä vuodatus. Ilahdun vain aina, kun joku on kanssani ruoka-asioista tosi paljon samaa mieltä :-).