Pidän ruoanlaitosta ja leipomisesta ja viihdyn keittiössä, joskus pitkiäkin aikoja, mutta en joka päivä. Muu elämä vie oman aikansa ja tarvitsen päivittäin myös pelkkää sohvallaoloaikaa. Siksi suosin nopeasti ja vaivattomasti valmistuvaa ruokaa. Joskus hella ei kutsu yhtään ja haluan jonkun muun valmistamaa ruokaa, kaupasta, ravintolasta tai perinteisestä pikaruokapaikasta. Ravitsemusterapeuttikin syö joskus eineksiä, pizzaa, hampurilaisia, ranskalaisia tai lihapiirakkaa. Ja ihan sellaisenaan, en erityismuovattuina terveysversioina :D
Minulla ei ole siis mitään perinteistä pikaruokaa vastaan. Ongelmana on usein vaan se, etten koe niiden olevan kovin pikaisia! Ruoan haku tai ylipäätään sen odottaminen kestää helposti vartista kahteenkymmeneen minuuttiin. Odotellessa tulee joskus mieleen, että samassa olisin tehnyt ruoan itse ja vieläpä halvemmalla, värikkäämmin ja joskus jopa maukkaammin. Sami Hedbergin Grillit huurussa- ohjelmasta inspiroituneina päätimmekin mieheni kanssa viime viikonloppuna värkätä hampurilaiset itse. Sämpylöitä emme itse leiponeet, emmekä majoneesia vatkanneet, mutta jauhelihapihvit ja kananmunat paistoimme ja kokosimme omannäköinen kokonaisuuden juuston, kasvisten ja ananaksen kera. Ja oli hyvää!
Nam! |
Jos viikonloppuna mielesi tekee jotakin erilaista, suosittelen kokeilemaan näitä :)
Hyvää loppuviikkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti