Huolehdi itsestäsi ennen lomaa ja loman jälkeen

Melkein kahden viikon kesälomareissu pitkin Suomea on nyt tehty ja eilen palattiin taas kotimaisemiin. Autolle kertyi kivasti kilometrejä ja reissun myötä syntyi uusia mahtavia muistoja, kokemuksia sekä uusia tuttavuuksia. Välillä paistoi aurinko,välillä satoi, välillä mäkäräiset uhkasivat syödä hengiltä. Ja nyt alkaa kotiarki, kesälomalalaisena tosin edelleen :).

Mitä se sitten käytännössä eroaa reissuelämästä? Ei oikeastaan mitenkään muuten kuin että netti pelaa paremmin, saa nukkua omassa sängyssä, ottaa vaatteita kaapista ja juoda vastajauhettua kahvia. Syömiset, liikkumiset ja nukkumiset ovat toki kesämoodissa, mutta oikeastaan mitään uutta tai erilaista niissä ei sinällään ole. Säännöllisyys, riittävyys ja monipuolisuus kun on kulkenut matkassa koko ajan mukana, niin mitään tehokuureja tai spesiaaleja kikkoja ei tarvita omissa nahoissa viihtymiseen. Jäätelö ja makkara maistuu toki kesällä paremmalta, mutta muuten kesä, joulu, pääsiäinen tai muu juhla- tai kekkerikausi ei juuri erotu syömisten laatuja tai määriä tarkastellessa.

Aamu alkaa puurolla lomallakin

Pikalounas

Makkaran kaverina ruokaisaa salaattia

Iltapalahampurilainen

Miksi? Luulen, että se johtuu siitä, että olen sisäistänyt itselle sopivan syömisen periaatteet aivan kuten hampaiden pesun aamuin illoin, suihkussa käymisen tai petin petaamisen. Minulle on itsestään selvää syödä hyvin aamusta alkaen, valita kasviksia, hedelmiä tai marjoja joka aterialle, juoda vettä pitkin päivää, syödä ruokaa nälkään ja pohtia etukäteen hetki ennen kauppaan menoa ostoksiani.  Syöminen on minulle rutiini, tuhansien samankaltaisten toistojen ja oman kehon tarpeiden kuuntelemisen ja tunnistamisen myötä syntyneitä tapoja ja tottumuksia, joissa vaikuttavat pitkälti kasvatus, opitut ja omaksutut tiedot sekä omat kokemukset. Pidän syömistä tärkeänä, mutta minulla on elämässäni paljon muitakin mielihyvän lähteitä ja ajankulua, siksi ruoka ei valtaa koko ajatuskapasiteettiani. Toisaalta tiedän ja arvostan ruoan merkityksen hyvinvoinnilleni, siksi pidän huolta joka ikinen päivä siitä, että syön hyvin. 

Huom! Minulle hyvä syöminen ei tarkoita 100% hyvää syömistä!

Teen siis työtä itseni vuoksi. Minä ja minun tarpeeni kulkevat mukana menin sitten töihin, kylään tai matkalle. Loma ei ole minulle irtiottoa itsestäni, vaan voimalla hyvin jaksan lomalla nauttia asioista, joille arkena ei ole välttämättä tilaa. Huollan itseäni ennen lomaa, lomalla ja loman jälkeen. Ja koska tämä huoltotyö ei tunnun vaivalloiselta, stressaavalta, aikaa vievältä ja tylsältä, en tarvitse lomaa siitä.

Jos kuitenkin kaipaat lomalla lomaa syömisistä, liikkumisista ja nukkumisesta, huolehdi lomalta palattuasi siitä, ettet kuormita kehoasi pikadieeteillä, rääkkilenkeillä tai kehosi mollaamisella. Ota sen sijaan tavoitteeksesi opetella sellaiset tavat syödä, liikkua ja nukkua, joita pystyt noudattamaan hyvillä mielin viikosta ja kuukaudesta toiseen, ehkä lomillakin.

Hyvää kesälomien alkuja ja jatkoja tai töihin palaamisia kaikille!

- Katja

Päivä jolloin ravitsemusterapeutti järkyttyi

Luulin jo nähneeni kaiken mahdollisen. Ettei mikään enää saisi minua hämmästymään ihmisten syömistottumuksissa. Mutta olin väärässä. Marraskuun uutiset toivat nimittäin tullessaan kevytperunat ja - munkit.  Uutisten mukaan perunat ovat jo rantautuneet K-marketeihin ja munkeissa käytettävä infrapunapaistotekniikka ollut jo käytössä Briteissä.

Linkki perunoille: http://www.iltalehti.fi/pippuri/2015111120646594_ah.shtml

Linkki munkeille: http://www.makuja.fi/artikkelit/5538158/ajankohtaista/mullistavat-kevytperunat-ilmestyivat-k-kauppoihin-karppaajien-ja-keventajien-unelma/

Ihan totta, onko jonkun ruokavalio tai painonhallinta oikeasti kiinni perunoiden tärkkelyspitoisuudesta tai munkkien energiasisällöstä? Nämä kevytilmiöt heijastavat mielestäni isoa ongelmaa suomalaisten syömisvalinnoissa. Että panostetaan lillukanvarsiin ja olennaiset asiat jäävät sivurooliin. Että suositaan mieluummin vähävärisiä, -energisiä, -makuisia, -rakenteisia ruokia vähempien kaloreiden kunniaksi ja täytetään sitten tyhjyyttä huutavat energia- ja ravintoainevarastot keinotekoisesti värjätyillä ja teollisilla runsasrasvaisilla, -suolaisilla ja -sokerisilla kahvittelu- ja napostelutuotteilla. Mitä luulet miltä kokonaisuus näyttää? Tietääkseni munkit eivät ole koskaan olleet suositeltuja päivittäiseen käyttöön tai ylipäätään ateriaksi tarkoitettuja. Ja syökö joku oikeasti niin kilokaupalla perunaa päivässä, että tarvitsee jo light-perunoita? Ollaan kyllä menty ja lujaa ojasta allikkoon.

Kannatan itse laatuun satsaamista, värikkääseen ja monipuoliseen syömiseen panostamista. Että syödään kerralla kunnon ruokaa ja riittävästi kylläiseksi asti, tasaisin väliajoin ja päivittäin vuodesta toiseen. Että käytetään kalorit kerralla, eikä säästellä. Että kun herkutellaan, niin herkutellaan hyvällä omallatunnolla, sitä mistä tykätään ja syödään muuten ihan normaalisti, ilman jälkikompensointia tai lakkoiluja. Että herkuilla ei korvata pääsääntöisesti aterioita. Että herkut ovat vain osana hyvää ruokavaliota, pisteenä iin päälle, eikä koko ruokavalio.

Tietääkseni munkit eivät kuulu värimaailmaltaan kovin laajaskaalaiseen valikoimaan ja tietääkseni aterialle kuuluu perunoiden lisäksi ladata myös vaikkapa lihaa samassa suhteessa ja kaksinkertainen määrä kasviksia. Jos näin syö, ei tarvitse keventää munkkien rasvasta tai perunoiden hiilihydraateista. Samalla pysyy lompakkokin kuosissaan. Jos sen sijaan tunnistaa itsellään pakottavan tarpeen tutustua kyseisiin tuotteisiin muustakin kuin uteliaisuudesta, kehotan tarkistamaan oman ateriarytmin säännöllisyyttä, lautasen sisältöä ja milloin viimeksi nukkui kunnon yöunet. Nimittäin univelkakin voi saada aikaan suurentunutta makeiden leivonnaisten tai perunoiden nälkää.

Katsotaan, mitä joulukuu tuo tullessaan… ;)