tag:blogger.com,1999:blog-30537480086353103222024-02-02T09:57:49.102+02:00LOUNAALLA RAVITSEMUSTERAPEUTIN KANSSAKatja Mäkelähttp://www.blogger.com/profile/04776894248204117277noreply@blogger.comBlogger141125tag:blogger.com,1999:blog-3053748008635310322.post-20584769715150330592016-11-07T17:21:00.002+02:002016-12-13T20:04:37.005+02:00Näkemiin vanha, tervetuloa uusi!<i>Tämä kirjoitus on samalla päätös oman kehon kuuntelu-postausarjalle</i><br />
<i><br /></i>
<b>Nyt on uusi blogini polkaistu vihdoin käyntiin!</b> Vähän suunnitellusta aikataulusta myöhässä, mutta kuitenkin. Lounaalla ravitsemusterapeutin kanssa loppuu siis tällä erää tähän. Kulunut syksy on ollut intensiivinen ja tapahtumarikas, tylsistymään ei ole päässyt kertaakaan. Hommia riittää jatkossakin, sillä työskentelen tällä hetkellä yläasteen opettajan sijaisena joulukuulle asti. Opiskelut jatkuvat tammikuulle, muuten kevät jää nähtäväksi, missä olen ja mitä teen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<b>Jostakin syystä en ole silti huolissani, vaikken tarkkaan tulevaisuudestani tiedäkään.</b> Tällä hetkellä ainoa asia, jota kaipaan, on oikeastaan lumi. Pakkasta on kyllä, vain valkeus puuttuu. Pimeys on pistänyt väsyttämään, mutta koska siihen osasin jo varautua, olen höllännyt iltaisin ei-pakollisista hommista. Valoa ja sitä kautta vireyttä tulee kyllä, kunhan saadaan sitä lunta :)<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjuFYBgBZnIgfla2GiKpnA-RTEktUMtc6IPgjO9gzi0R7vBqaTI0AU7qbr5GzDGYFNC4hDmpoJ1RXD9dFWazD8wc5ESt24vxf_-u45U_w79IrTVJVWImB607w7JHfWX-gpm7qVdLeTdxqVr/s1600/DSC_0100.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="424" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjuFYBgBZnIgfla2GiKpnA-RTEktUMtc6IPgjO9gzi0R7vBqaTI0AU7qbr5GzDGYFNC4hDmpoJ1RXD9dFWazD8wc5ESt24vxf_-u45U_w79IrTVJVWImB607w7JHfWX-gpm7qVdLeTdxqVr/s640/DSC_0100.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYlleq5g55jshAYYz-aCGO9XFOAqzsioUKRXshaPDYzGmTMOVwbU9JjkqPSHomZog9xXDgBUzc_nr9D-_4G9TQ7dx0pmWVBiDWfmsCzEtPsyrLh2doBHiRTfHN3nKMjQ9QKvIHxFAmCG4f/s1600/DSC_0098.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="424" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYlleq5g55jshAYYz-aCGO9XFOAqzsioUKRXshaPDYzGmTMOVwbU9JjkqPSHomZog9xXDgBUzc_nr9D-_4G9TQ7dx0pmWVBiDWfmsCzEtPsyrLh2doBHiRTfHN3nKMjQ9QKvIHxFAmCG4f/s640/DSC_0098.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<b>Syksyn tapahtumat tuntuvat kehossa.</b> Kuten olen jo aiemmin kirjoittanut, oli kyse sitten ns. positiivisesta tai negatiivisesta stressistä, on se keho keholle aikalailla sama. Pitkään jatkuneena mielenkiintoisetkin hommat alkavat tuntumaan kiristyvinä hartioina ja leukapielinä, vatsavaivoina ja levottomina öinä. Onneksi huomenna on luvassa hierontaa. Se on minulle yksi parhaista tavoista rentoutua. Eilinen sauna auttoi myös hieman. Tiedän erään varman lääkkeen olon keventämiseksi ja minulle se on hatha-jooga. Tuumailin tänään jatkavani joogatunneilla käymistä, niille on nyt tarvetta. Kävelylenkitkin raikkaassa ilmassa pienen jälkivenyttelyn kera toimivat aika hyvin. Sen vain tuntee kehossa ja mielessä, kun pelkkä uni ei riitä palauttamaan. Silloin tarvitaan aktiivista työtä kireyksien laukaisemiseksi.<br />
<br />
<b>On vielä yksi takuuvarma keino maadoittaa itsensä hässäkän päivän jälkeen. </b>Lattialla makaaminen. Kun päässä surisee ja keho tuntuu raskaalta, hetki silmät sulkien lattialla yksin tai kumppanin kainalossa on älyttömän hyvä tapa rauhoittua. Meillä on olohuoneessa valkoinen pehmeä karvamatto, joka toimii parhaiten tähän hommaan. Kun koet olevasi valmis, nouset lattialta ja jatkat päivää. Tämä niksi on auttanut niin kiukkuun, kiireeseen kuin vaikeasti kuvailtavissa olevaan raskaaseen oloon tai lievään ahdistuneisuuteen. Itse huomaan olevani kuin uusi ihminen hetken aikaa selällä makoiltuani ja hengiteltyäni. Jos et ole vielä kokeillut, suosittelen kokeilemaan!<br />
<br />
<b>Flunssalta olen toistaiseksi välttynyt ja uskon yhden tärkeän syyn siihen olevan tasapainottelu menemisen ja levon välillä. </b>Kokemus on opettanut, että on parempi huilata vapaa-ajalla kuin mennä sekä työssä että työn jälkeen. Kun viikonloput ovat menneet lähinnä opiskellessa, olen töiden lisäksi keskittynyt lähinnä säännöllisen rytmin pitämiseen unessa ja syömisissä ja keventänyt liikkumisia. Pyykit ovat välillä odotelleet pidempään korissa ja sosiaaliset kontaktit ovat olleet kortilla, mutta rajallisisista resursseista on ollut pakko välillä tinkiä. Koska tiedän tämän hektisemmän ajanjakson selvittelyineen ja uuden opetteluineen olevan vain tilapäistä, on joustaminen ollut helpompi hyväksyä. Homma on pysynyt siis hallinnassa, vaikka kaikki ei ole mennyt, kuten itse haluaisin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhlap1qg5VpXgX-9Lsqs-GlkwXTQ7TJUHfUa7GVsBxuUTsfTSIA5EljAAURMQQdBvT0Qyk2H-XdFtYJufrmmL99GbX00Pvm85WrPKZtAGxDhFxapn7Rzv_Z7VoTvIe1ylQNu-ThS1pZWF3/s1600/DSC_0083.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="424" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhlap1qg5VpXgX-9Lsqs-GlkwXTQ7TJUHfUa7GVsBxuUTsfTSIA5EljAAURMQQdBvT0Qyk2H-XdFtYJufrmmL99GbX00Pvm85WrPKZtAGxDhFxapn7Rzv_Z7VoTvIe1ylQNu-ThS1pZWF3/s640/DSC_0083.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<b>Ja tämän haluan kaikille lukijoilleni korostetusti sanoa: ilman kontrollia pärjää. </b>Mitä enemmän yrität kontrolloida asioita, sitä enemmän joudut asioita kontrolloimaan ja sitä vaikeammalta sinusta asiat tuntuvat pitää hallinnassa. Uskalla päästää irti! Hallitse kokonaiskuvaa. Priorisoi. Pidä kiinni asioista, joiden tiedät olevat kehollesi ja mielellesi ehdottoman tärkeitä. Jousta niissäkin vähän ja jousta enemmän asioissa, jotka eivät ole niin välttämättömiä. Seuraa, mitä tapahtuu. Maailma ei kaadu niskaasi, lupaan sen.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<b>Tämä syksy olisi voinut mennä toisinkin</b>. Olisin voinut olla kipeänä viikkotolkulla, sairastaa usemmankin flunssan, viettää unettomia öitä, kärsiä pää- ja niskakivuista, olla huolesta kireä ja sekaisin. Mutta se ei mennyt niin, koska tiesin kokemuksesta, mitä minun tulee tehdä ja tein niin. Huolehdin, että syön säännöllisesti värikästä ruokaa riittävästi. Huolehdin, että nukun noin 7-8 tuntia joka yö. Huolehdin, että lepään enemmän, jos unimäärä jää vähemmäksi. Liikuin mielekkäällä, mutta kevennetyllä tavalla, en asettanut itselleni muuta tavoitetta, kuin tuulettaa pääkoppaa ja kroppaa. Tarkistin opiskeluaikatauluani ja tarkistin sitä uudelleen, jos se ei pitänyt. Kävin säännöllisesti hierojalla, makasin paljon lattialla, halasin, suukottelin ja hengittelin. Asetin itselleni välitavoitteita, kirjoitin muistettavia asioita lapulle ja ruksailin niitä sitä mukaa, kun sain hommia tehtyä. Näin konkreettisesti lapulta, että asiat hoituvat.<br />
<br />
Ennen kaikkea uskoin, että selviän, vaikka arki muutti muotoaan ja elämä heitti eteeni uusia haasteita. Tiesin, että asiat järjestyvät. Ja niin se järjestyvätkin. Pala palalta.<br />
<br />
<i>Kiitos kaikille lukijoilleni, uusille ja vanhoille. Toivon teille kaikkea hyvää! Tervetuloa seuraamaan uutta blogiani Lilylle,<a href="http://www.lily.fi/blogit/onnellinen-keho"> Onnellisen kehon</a> pariin :)</i>Katja Mäkelähttp://www.blogger.com/profile/04776894248204117277noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3053748008635310322.post-61665212125838707652016-10-16T20:36:00.001+03:002016-10-16T20:36:30.520+03:00Happy Halloween!<b>Virallisesti viimeinen työpäiväni klinikalla oli perjantaina. </b>Samalla juhlimme potilaiden läksäreitä. Koska tänä vuonna Halloweenin juhlinta jäisi muuten välistä (aiempina vuosina sitä siis on juhlittu lokakuun loppupuolella), päätimme yhdistää nämä kaksi teemaa keskenään. Pukeuduimme Halloween-aiheisiin asuihin, söimme "karmivaa" ruokaa ja vietimme pari tuntia potilaiden järjestämän ohjelman parissa. Muun muassa kauhutarinan ja kammottavin biisi-levyraadin <i>(jonka muuuten Bile-Danin Mä tahdon-biisi voitti, kumma kyllä... )</i> jälkeen kilistimme mustilla juomilla, annoimme potilaille läksärilahjat, pidimme lyhyet tsemppipuheet ja tottakai loppuun kuuluisa halikierros :). Samalla setillä olemme toivottaneet aiemmatkin potilaamme matkaan, joten klinikan historian viimeiset potilaat eivät olleet poikkeus.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2ExzE_nW4HMs6FrfBzRcVnU5TJ9pvWsjvCM1u5l30ebPLt50reY390a8x5lz80q9FmAD77usrpFQ26YxiZOunjsOWbaHZwJ0xOXT0q6TBmxdMou3BpBwvR9xuciknr5fPWLwxBnpzDr4_/s1600/halloweenkoristelut1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2ExzE_nW4HMs6FrfBzRcVnU5TJ9pvWsjvCM1u5l30ebPLt50reY390a8x5lz80q9FmAD77usrpFQ26YxiZOunjsOWbaHZwJ0xOXT0q6TBmxdMou3BpBwvR9xuciknr5fPWLwxBnpzDr4_/s400/halloweenkoristelut1.jpg" width="400" /></a></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZ5nxExYlCLw-RoPQcIGZHL9CdVd439TEzGWOMf-NRBOT000u6gWiq-D9nSImBARe-0SI21UTobxWqzVQ6W-lIgoWFSxLAI_1J4RfBVpD5dgICZVr9edkbUdxkJd9uN4soDHD2T4Z7-naE/s1600/omputpo%25CC%2588yda%25CC%2588lla%25CC%2588.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZ5nxExYlCLw-RoPQcIGZHL9CdVd439TEzGWOMf-NRBOT000u6gWiq-D9nSImBARe-0SI21UTobxWqzVQ6W-lIgoWFSxLAI_1J4RfBVpD5dgICZVr9edkbUdxkJd9uN4soDHD2T4Z7-naE/s400/omputpo%25CC%2588yda%25CC%2588lla%25CC%2588.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Haukkuvat omput</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhgBFvBavI5IWScA775DdILH_HTNUZfBqWsYbsN6My4o2uFmAUTpzsgrjOqpc0m5Noh128NPDzmR7drDS4hD8Hs7EjrE7WAX-tf2m8gm-ZxSlBe-6ta2YJYIplwLMThZhsV_uwEwFzrfIdO/s1600/halloweenpo%25CC%2588yda%25CC%2588lla%25CC%2588.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhgBFvBavI5IWScA775DdILH_HTNUZfBqWsYbsN6My4o2uFmAUTpzsgrjOqpc0m5Noh128NPDzmR7drDS4hD8Hs7EjrE7WAX-tf2m8gm-ZxSlBe-6ta2YJYIplwLMThZhsV_uwEwFzrfIdO/s400/halloweenpo%25CC%2588yda%25CC%2588lla%25CC%2588.jpg" width="400" /></a></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9yY5I0kIHCk5mtYzLdGY930osJ9t5HT_XysSH6S260nmxFxmEgkJeJtv0-bSAjQtFiL4cTPI1qJlnSEILSknbaQ1IPaWt_sS_l_f75V30ZdgxCtiE6Uf_yQ9WoUbOZDpUC1voBabHBO40/s1600/vihrea%25CC%2588spagetti.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9yY5I0kIHCk5mtYzLdGY930osJ9t5HT_XysSH6S260nmxFxmEgkJeJtv0-bSAjQtFiL4cTPI1qJlnSEILSknbaQ1IPaWt_sS_l_f75V30ZdgxCtiE6Uf_yQ9WoUbOZDpUC1voBabHBO40/s400/vihrea%25CC%2588spagetti.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vihreää spagettia, tosi herkullista :D</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2q8oU-TCmm7jkCS54Ss-6U4eJPe2kXapEun5nzq0ObXhoVV5kRiaYc3SclHgMM_2S2KbKwWJukS00VR7VhFTzC_-hIVTNg-DBdgblPzwd3gQmerlcYIJBh4Kfbgqpm6AX3vQBS5c5zPPB/s1600/ka%25CC%2588simureke.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="318" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2q8oU-TCmm7jkCS54Ss-6U4eJPe2kXapEun5nzq0ObXhoVV5kRiaYc3SclHgMM_2S2KbKwWJukS00VR7VhFTzC_-hIVTNg-DBdgblPzwd3gQmerlcYIJBh4Kfbgqpm6AX3vQBS5c5zPPB/s400/ka%25CC%2588simureke.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Karmiva käsi-mureketta</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwNQe4J4QbQ5FUeU3tmwACJWSGdRah7GUzQKWEnYU1foGLI74fV5lqaH4ozCiidFVkjmOyPkrzuOle8sSJjNA43QewCaQktymCKDW00Tg8t7AJWHKz_UzloitiVRxuZDwFqFVekXGAJYYH/s1600/naamasalaatti.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="316" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwNQe4J4QbQ5FUeU3tmwACJWSGdRah7GUzQKWEnYU1foGLI74fV5lqaH4ozCiidFVkjmOyPkrzuOle8sSJjNA43QewCaQktymCKDW00Tg8t7AJWHKz_UzloitiVRxuZDwFqFVekXGAJYYH/s400/naamasalaatti.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Naamasalaattia</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgikFm3QOFhJCjgYqY_Qc3A1gvMl_qfgvi9IqeM9k-xu8pBzWfxAA7KWIIlITYexR3p9_qyAFZMNi4JiC3gvqpWtlIcrfB9bmz0SQGJC2jAem3vPBieplCE2ULbMrUHtJBD0IDgsTEMlb72/s1600/va%25CC%2588ria%25CC%2588lautaselle.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgikFm3QOFhJCjgYqY_Qc3A1gvMl_qfgvi9IqeM9k-xu8pBzWfxAA7KWIIlITYexR3p9_qyAFZMNi4JiC3gvqpWtlIcrfB9bmz0SQGJC2jAem3vPBieplCE2ULbMrUHtJBD0IDgsTEMlb72/s400/va%25CC%2588ria%25CC%2588lautaselle.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ja tässä on ainakin väriä lautasella :D</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjPBQSBBQBH2EaYZUI2xSrFWbLvLM34hc26chDpi_ZdITefLwXoZRwZAcfYdINUtujLvo88hl236LrvvGtQYR8Yj9qi_gXNCDSf-DqW9n0qeBr36GRe-VM55J1JxWfKoufKjPzIKfm2jeYv/s1600/mustaajuomaa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="318" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjPBQSBBQBH2EaYZUI2xSrFWbLvLM34hc26chDpi_ZdITefLwXoZRwZAcfYdINUtujLvo88hl236LrvvGtQYR8Yj9qi_gXNCDSf-DqW9n0qeBr36GRe-VM55J1JxWfKoufKjPzIKfm2jeYv/s400/mustaajuomaa.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjE6RqWN42n2btXg44mma3NEUp8ZVSeEaEbmTZkkj28G-0vgs7gpH1V5mhFvlRQ22GloOk5fpddeq-sWkUxbgBQ1PVBokdF8TpfQxujYAQcBpYAHv8-vaGBHbV7_4Iuwszm1PzwtKeWCCEd/s1600/halloweenleivokset.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjE6RqWN42n2btXg44mma3NEUp8ZVSeEaEbmTZkkj28G-0vgs7gpH1V5mhFvlRQ22GloOk5fpddeq-sWkUxbgBQ1PVBokdF8TpfQxujYAQcBpYAHv8-vaGBHbV7_4Iuwszm1PzwtKeWCCEd/s400/halloweenleivokset.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Suklaa-chilimuffini</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipgZwNcNS4Lt79_tgB4CmGe_bzatfGhVi7Ath6IfvwbtNnzrBL2ywUjr1ckDDgdMrccVbCOEY_6PTx5eyAq_EIv-gAFjrCf3XED5kW0oqaTjZUHqcjRTNFse5h3xojZpqilVREVT-Ek4MT/s1600/rtnoita.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipgZwNcNS4Lt79_tgB4CmGe_bzatfGhVi7Ath6IfvwbtNnzrBL2ywUjr1ckDDgdMrccVbCOEY_6PTx5eyAq_EIv-gAFjrCf3XED5kW0oqaTjZUHqcjRTNFse5h3xojZpqilVREVT-Ek4MT/s400/rtnoita.jpg" width="300" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">RT-noita, kuitenkin iloinen sellainen ;)</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiBfOasAbdxwORhIJNDS8SvyhGwktkLShYnkBF8dvbZ22LyoYMJPAhvf51u-C9WfQ0nmJCs1FKn-47b2YD6WBeRtvSb66QcNRPxDkyHk7kSOQgyww-7CdA04E2Wk663eULIbHKObF_Mt0R9/s1600/pa%25CC%2588a%25CC%2588kallokoru.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="207" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiBfOasAbdxwORhIJNDS8SvyhGwktkLShYnkBF8dvbZ22LyoYMJPAhvf51u-C9WfQ0nmJCs1FKn-47b2YD6WBeRtvSb66QcNRPxDkyHk7kSOQgyww-7CdA04E2Wk663eULIbHKObF_Mt0R9/s400/pa%25CC%2588a%25CC%2588kallokoru.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Maukas pääkallokoru</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgiMwRryfM2ttWqTqJfUueGg7N7DegZ-2Vja6rJBMdfDpIH7VlaYdrh2JhkfBek7hYeaZMcE_vwnNKfX_sJalb-nu3QIJZ9EWVoZhAmWnvaL8kEM0-9YSCkcB8jqsAwgL3S3Z3_D4-XjSyO/s1600/rtnoita2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgiMwRryfM2ttWqTqJfUueGg7N7DegZ-2Vja6rJBMdfDpIH7VlaYdrh2JhkfBek7hYeaZMcE_vwnNKfX_sJalb-nu3QIJZ9EWVoZhAmWnvaL8kEM0-9YSCkcB8jqsAwgL3S3Z3_D4-XjSyO/s400/rtnoita2.jpg" width="300" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Näihin kuviin: Hyvää Halloweenia jo ennakkoon kaikille!</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
-Katja</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />Katja Mäkelähttp://www.blogger.com/profile/04776894248204117277noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3053748008635310322.post-84917322624844086822016-10-12T07:00:00.000+03:002016-10-12T07:00:19.493+03:00Syömishäiriötä sairastavien hoitoa kehitettävä<b>Erään potilaamme kirjoitus Keskisuomalaisessa sunnuntaina 11.9 on lukemisen arvoinen.</b> Vaikka meidän toiminta Syömishäiriöklinikalla nyt päättyy, ei se tarkoita suinkaan, että työ syömishäiriötä sairastavien parissa päättyy. Päinvastoin. Kun erikoistuneen syömishäiriöhoidon tarjoaminen yksityisesti loppuu, tulee kuntien ehdottomasti panostaa kohdennetun hoidon tarjontaan laadullisesti. Tiedän paikkakuntakohtaisia eroja olevan mm. resursseista johtuen, enkä oletakaan, että nyt yhtäkkiä resursseja löytyisi juuri tämän potilasryhmän auttamiseen. Mutta ihmisiä löytyy. Ja se riittää.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGvWq9oNJ4bEMGbMkPCNx0YBNrqRwLImE6fu5GZ9l0irHbzt9PI88jD5o9m3izG0H9npTKvjxdDgzT0n_q_AtXnY-7K3FkYwhyphenhyphenlmfoqdzMdxq7G4rDsNTX8h6YyW1zdiWgh6TfKFVrxd1D/s1600/lehtiartikkeli2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGvWq9oNJ4bEMGbMkPCNx0YBNrqRwLImE6fu5GZ9l0irHbzt9PI88jD5o9m3izG0H9npTKvjxdDgzT0n_q_AtXnY-7K3FkYwhyphenhyphenlmfoqdzMdxq7G4rDsNTX8h6YyW1zdiWgh6TfKFVrxd1D/s640/lehtiartikkeli2.jpg" width="640" /></a></div>
<b><br /></b>
<b>Jos jotakin olen työstäni 6 vuoden aikana oppinut niin sen, että hoidossa avainasemassa on potilaan/ asiakkaan kohtaaminen persoonana, ei vain sairastavana, nähdä ihminen oireiden takana.</b> Ei vain diagnooseina ja oireina. Toinen olennainen tekijä liittyy siis työntekijään, kohtaajaan, kuuntelijaa, auttajaan. Tätä työtä ei voi tehdä virkapuku päällä, roolin takaa. Tässä työssä tarvitaan todellista kontaktia, uskallusta avautua olemaan aidosti läsnä sairastunutta kohdatessa. Oikeasti kuunnella. Oikeasti auttaa. Ja halua kuunnella ja auttaa. Sairauden voittamiseen tarvitaan luottamuksellinen suhde. Rehellisyys ja avoimuus ovat tehokkaimpia aseita tätä häpeään, syyllisyyteen ja salailuun tukeutuvaa sairautta kohtaan. Tarvitaan paitsi rehellisyyden vaatimista myös rehellisyyden mahdollistavan ilmapiirin ja suhteen luomista. Sairastuneen on kyettävä olla rehellinen itselleen ja auttajilleen, mutta vastavuoroisesti auttajan on annettava mahdollisuus sairastuneelle tuoda esille heikkoutensa ja salaisuutensa joutumatta tuomiolle niistä.<br />
<br />
<b>Sairautta vastaan toimitaan yhdessä, ei vastakkain. </b>Se tulisi muistaa jokaisessa kohtaamisessa. Kukaan sairastunut ei halua oireilla. Kukaan sairastunut ei halua valehdella ja tuottaa pettymyksiä. Päinvastoin, he pelkäävät pettymysten tuottamista toisille. Oireilujen peittäminen voi olla myös tapa pitää hoitava henkilökunta ja läheiset tyytyväisinä, vaikka se valheellisuudelle perustuisikin. Mutta avoimena oleminen tarkoittaa samalla riskiä tulla satutetuksi, riskiä saada rangaistuksia ja riskiä joutua kohtaamaan ikäviä tunteita, joita itsessä ja toisissa herää. Voi olla helpompaa salailla kuin olla avoin. Sairaus satuttaa jo tarpeeksi, rankaisee päivittäin, haukkuu ja moittii. Siihen päälle ei kaipaa enää moitteita toisilta ihmisiltä. Tästä näkökulmasta avoimuus sairastuneelta ansaitaan ottamalla vastaan tunnustukset hellästi, tuomitsematta. Oireilua ei sallita eikä katsota läpi sormien, mutta ihmistä oireiden takana ymmärretään ja rohkaistaan. Hiljalleen oireita ei enää tarvita oman itseluottamuksen pönkittämiseksi, suojaksi kylmältä ja epävarmalta maailmalta, vaan uskalletaan tukeutua vaikeuksissa toisiin ihmisiin, kun opitaan luottamaan, etteivät he jätä, petä, syyllistä tai torju, vaan ottavat avosylin vastaan, lohduttavat ja auttavat eteenpäin. Sairaudesta toipumisessa on pitkälti kyse myös korvaavien tai korjaajien kokemuksien saamiselta. Monella sairastuneella kun on jo kurjia kokemuksia elämästä.<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_6r3CGwP5iCqz2bknaQ56txaqKUd5JpvtyezaW8XRyGpvl_nmJqT6Ws0gDwQ-JZ0C3sGVY3T-jOiiVQIHiZvrOcCXMPpsrc6c_efxSomEY87wtHpVHF34AGzb1D2i8sxjCdk-hcmdwPHp/s1600/lehtiartikkeli.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_6r3CGwP5iCqz2bknaQ56txaqKUd5JpvtyezaW8XRyGpvl_nmJqT6Ws0gDwQ-JZ0C3sGVY3T-jOiiVQIHiZvrOcCXMPpsrc6c_efxSomEY87wtHpVHF34AGzb1D2i8sxjCdk-hcmdwPHp/s640/lehtiartikkeli.jpg" width="640" /></a><br />
<br />
<b>On vielä yksi asia, millä tehostetaan syömishäiriötä sairastavan hoitamista. </b>Itsetuntemus. Ja nimenomaan hoitavan henkilökunnan tai läheisten itsetuntemus. Luottamus ja rehellisyys ovat aina kahden kauppa. Jos sitä vaaditaan toiselta osapuolelta, on sitä annettava myös itse. Ja paras tapa olla itse avoin ja rehellinen, on olla sitä ensin itselleen. Lisäksi itsetuntemukseen liittyviä prosesseja läpikäyneenä osaa niitä ohjata myös toiselle. Uskaltaisin väittää, että syömishäiriön läpikäynyt tulee tuntemaan itseään ja omaa elämänhistoriaansa paremmin kuin keskivertoihminen, varsinkin ikävaihe huomioiden. Harvempi kaksi- tai kolmikymppinen joutuu pohdiskelemaan niin syvällisiä asioita, mitä sairastuneen on pakko käydä läpi. Tämä tekee toipumisesta myös haasteellisen. on ehkä helpompi ymmärtää, miksi sairaus pitää otteessaan niin kovasti. Miksi sairastunut "ei vain ala syömään", "ei vain lopeta oireiluaan". Omien kipeiden asioiden käsittely ei ole kivaa. Sitä ei ehkä tekisi vapaaehtoisesti.<br />
<br />
Mutta sairastuneen on pakko tehdä se työ. Sillä sairaus ei ole oireissa, vaan se on ihmisessä. Se on hänen luonteenpiirteissään, persoonallisuudessaan, kokemuksissa, tunteissa, ajattelussa ja teoissa. Sitä ei voi noin vain irroittaa. Ei ole OFF-nappulaa, vaikka niin monta kertaa sitä potilaat toivovatkin. Valitettavasti ahdistus, omat pimeät paikat ja pelot on käytävä läpi. Siihen sairastunut tarvitsee apua. Siihen tarvitaan ymmärrystä, hellyyttä, huolenpitoa, aitoa kohtaamista. <br />
<br />
<b>Vaikka Syömishäiriöklinikalla valot sammuvat, usko ja toivo jokaisen syömishäiriötä sairastavan toipumiseen ei sammu.</b> Työtä, jota teimme 6 vuoden ajan antautumuksella, sydämellä, täytyy muiden jatkaa. Sitä työtä eivät tee koneet, suunnitelmat, sänkypaikat, pillerit ja maksusitoumukset, vaan sitä työtä tekevät ihmiset. Tiedän näitä ihmisiä, hyviä hoitajia, lääkäreitä ja terapeutteja olevan Suomen täynnä. Jatkakaa hyvää työtä, kehittäkää hoitomalleja ja -käytänteitä, mutta ennen kaikkea kehittäkää itseänne ihmisinä. Uskaltakaa kohdata sairastunut, pudottaa maskit, olla läsnä ja luoda kohtaamiselle ilmapiiri, jossa sairastunut uskaltaa paljastaa oman sisimpänsä. Olkaa sairastuneelle se vanhempi, se puoliso, se ystävä, jota hän on jäänyt vaille, paikatkaa hänen haavojaan ja luokaa uskoa tulevaan. Sillä sitä he ennen kaikkea haluavat. Kuulla juuri Sinulta, että hän voi toipua, että hän on toipumisen arvoinen, että on elämää sairauden ulkopuolella. Että vaikka juuri nyt pelottaa ja kaikki tuntuu toivottamalta, tulee parempia hetkiä ja hiljalleen parempia päiviä. Että elämä lopulta kuitenkin voittaa.<br />
<br />
<i>Näin minä uskon ja olen nähnyt. </i><br />
<br />
-Katja<br />
<br />Katja Mäkelähttp://www.blogger.com/profile/04776894248204117277noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3053748008635310322.post-79202925219102525052016-10-10T18:13:00.000+03:002016-10-10T18:13:38.556+03:00Viimeistä viedään<b>Muistatteko, kun syksyn alussa vihjailin tälle syksylle olevan luvassa <a href="http://lounaallaravitsemusterapeutinkanssa.blogspot.fi/2016/08/syksyn-ihmeita.html">uusia tuulia</a>? </b>On aika paljastaa, mitä ne sitten tarkoittivat.<br />
<br />
<b>Osalle tämä voi tulla uutisena, osa jo tietääkin, että Syömishäiriöklinikka ja samalla Terveyspoli lopettaa toimintansa tämän viikon jälkeen, 16.10. </b>Samalla oma työni syömishäiriötä sairastavien parissa loppuu toistaiseksi. Kulunut syksy on mennyt vanhan työn lopettamiseen ja uusien kuvioiden aloittamiseen liittyvissä kuvioissa. Fiilikset ovat ovat päällisin puolin hyvät, odottavat ja innostuneet. Haikeutta on myös ollut ilmassa, kun 6 vuotta kestänyt ajanjakso päättyy. Mutta niinhän se menee. Jonkun on loputtava, että uusi voi alkaa.<br />
<br />
<b>Uusia tuulia on luvassa myös blogin puolella. </b>Olen jo jonkin aikaa pohtinut blogin tulevaisuutta. Pidän kirjoittamisesta, mutta kaipaan muutosta. Kun kuulin työn loppumisesta, sinetöi sen päätökseni lopettaa tämä blogi tällaisenaan ja jatkaa uuden blogin pitämistä muualla, osana blogiyhteisöä. Olen perustanut, mutten vielä julkaissut, uuden blogin Lily.fi-sivustolle, jossa tulen jatkamaan viimeistään marraskuussa. Ilmoitan blogin uuden osoitteen, kun kaikki on valmista. Tämä blogi jatkuu tällaisenaan siihen asti. Uuden blogin nimi on Onnellinen keho, kuten kirjani nimi. Aihepiiri tulee siis olemaan pitkälti samaa kuin tässä blogissa, mutta luvassa on myös erilaista sisältöä.<br />
<br />
<b>Teemaan sopivasti löysin kesällä tästä syksystä tietämättä erään hyvin osuvan biisin.</b> Egotripin "Vuosi nolla" pukee hyvin sanoiksi koko kuluneen vuoden, joka on ollut tähän asti kaikkea muuta, mitä etukäteen olin odottanut. Mutta en valita. Pikemminkin tämä vuosi vahvistaa sen tosiasian, että elämässä et voi koskaan tietää, mitä se eteen heittää. Se on ihanaa ja pelottavaa yhtäaikaa, mutta ainakin itselleni luo toivoa ja uskoa parempaan. Unelmat voivat toteutua, kun niitä vähiten odottaa.<br />
<br />
Kuunnelkaa ja fiilistelkää:<br />
<br />
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="270" src="https://www.youtube.com/embed/VNMilhct-C0" width="480"></iframe><br />
<br />
<b>Hyvää alkanutta viikkoa!</b> Tällä viikolla luvassa ajatuksia syömishäiriön hoidosta sekä tottakai Halloween-aiheisista läksäreistämme! Viimeistä viikkoa viedään, mutta ei anneta sen haitata menoa. Potilaat hoidetaan loppuun asti hyvässä hengessä, kuten tähänkin asti :)<br />
<br />
-Katja<br />
<div>
<br /></div>
<br />Katja Mäkelähttp://www.blogger.com/profile/04776894248204117277noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-3053748008635310322.post-11904058297669420692016-10-06T20:33:00.000+03:002016-10-06T20:33:57.071+03:00Syömishäiriö kuin huono parisuhde<b>Syömishäiriö on sairautena joskus vaikeasti hahmotettavissa, varsinkin, jos omakohtaista kokemusta ei ole. </b>Se mielletään herkästi vain syömistaidon pulmiksi tai ymmärryksen puutteeksi syömisen tärkeydestä, vaikka totuus on toinen. Syömisen tai juomisen taito ei mihinkään kadonnut, ja tietoa syömisen terveysvaikutuksista on joskus liiankin kanssa. Sairastunut kyllä osaa teknisen syömisen taidon, sen sijaan SUHDE syömiseen on häiriintynyt. Ruoka ei enää edusta sallittuja makunautintoja, kylläisyyteen asti syötyjä aterioita ja joustavia ateria-aikoja, vaan tiukasti viha-rakkaussuhteen värittämiä hetkiä, maailmaa, johon yhtäaikaa haluaa uppoutua kokonaan ja samanaikaisesti välttää viimeiseen asti. Näin yksinkertaistetusti toki, sillä jokainen sairastunut on oma yksilönsä ja näin ollen suhteet syömiseenkin vaihtelevat laidasta laitaan ihmisestä riippuen. Yhteistä sairastuneille on paha olo, johon haetaan apua syömisten kontrolloinnista. Lopputulos on yhtä hyvä, kuin alkoholistille pullo viinaa. Kaivattua mielihyvää ja hetken helpotusta ahdistukselta saadaan hetkeksi. Mutta vain hetkeksi. Paluu mustaan maailmaan on aina edessä. Kontrollista vain on vaikea päästää irti, vaikka kuinka haluaisi ja toivoisi. Se on kiinni tiukasti kuin takiainen, mukana matkassa, menee sairastunut sinne vain. "Can't live with it, can't live without it" kuvastaa sairastuneen elämää hyvin.<br />
<br />
<b>Sekä potilaiden että vanhempien kanssa keskustellessa käytän usein mielikuvia.</b> Ne usein ovat helpommin ymmärrettävissä, jotenkin konkreettisemmin verkkokalvolle piirrettäviä ja usein mielikuvien avulla voidaan tavoittaa jotakin potilaan tai vanhemman omaa arkea liippaavia ilmiöitä. Jos mielikuvan avulla löydetään vielä omakohtaisia kokemuksia ilmiön ympäriltä, päästään parhaiten asian ytimeen.<br />
<br />
Usein helpoin tapa mieltää syömishäiriö on riippuvuutena. Tällöin tupakointi tai alkoholismi toimii hyvänä esimerkkinä riippuvuuden luonteesta. Osalla on kokemusta yrityksistä päästä irti tupakasta tai onnistuneita kokemuksia siitä. Omiin kokemuksiin peilaamalla oman läheisen käymät asiat on helpompi ymmärtää ja näin luontevammin tarjota tukea. Osalla mielikuva kahtia jakautuneesta persoonasta, joista toinen on sairaus, toimii hyvin. Riippuen näkökulmasta ja asiayhteydestä mielikuvia löytyy monia muitakin ja yllättävän osuva on vertaus huonoon parisuhteeseen.<br />
<br />
<b>Osalla sairastuneista tai läheisistä on kokemus tai näkemys parisuhteesta, jossa on samaan aikaan ihana ja paha olla.</b> Suhde, jossa tulee huonosti kohdelluksi, henkisesti tai fyysisesti pahoinpidellyksi, mutta josta ei vain osaa lähteä, ei vain uskalla tai osaa päästää irti. Suhde, jossa hakkaa päätään seinään toistuvasti, kun ei vain tiedä, miten päin pitäisi olla, jotta suhteen toinen osapuoli olisi tyytyväinen. Ja eihän se koskaan ole. Koskaan et ole tarpeeksi kiltti, hiljaa, tottelevainen. Koskaan et näytä tarpeeksi hyvältä tai tee tarpeeksi hyviä asioita saadaksesi kiitosta. Aina löytyy jotakin, mistä toinen moittii. Ja sinä yrität ja yrität. Suurimman osan ajasta olet ahdistunut, vain hetkittäin koet olosi todella hyväksi, ja niihin hetkiin saatat jäädä kiinni. Niissä hetkissä uskot tekeväsi oikein, olevasi oikeassa paikassa oikean ihmisen kanssa. Mutta sitten tulee taas pimeys.<br />
<br />
Useaan otteeseen mietit eroa, otat tietoisesti taukoa puolisostasi, ja silloin olosi on hetken ajan vapaa. Pystyt hengittämään pitkästä aikaa, olosi on kevyt. Uskot tehneesi oikean päätöksen. Kunnes tulee illan hämärä tai yksi vastoinkäyminen tai puolisosi soittaa sinulle luvatakseen, miten asiat tulevat muuttumaan, miten kuulut hänelle ja vain hänelle. Ja sinä uskot. Koet olleesi vain puolikas ilman suhdetta, yksinäinen ihmisten keskellä. Jotakin on puuttunut ja koet itsesi kokonaiseksi jälleen saadessasi taas olla yhdessä puolisosi kanssa.<br />
<br />
Mutta vain hetken. Sillä huono suhde ei muutu yhdessä yössä. Samat vanhat kuviot toistuvat ja huomaat olevasi taas ahdistunut ja miettiväsi taas eroa. Mutta koet samalla olevan helpompaa jäädä suhteeseen. Syytät itseäsi siitä, miten heikko oletkaan ja alat uskoa ansaitsevasi tämän huonon suhteen. Ettei elämällä todella ole tarjota sinulle mitään muuta. Ja puolisosi kyllä muistaa syyttää sinua eron aikana kokemastaan vääryydestä. Hänessä kun ei ole mitään vikaa. Ei koskaan mitään vikaa.<br />
<br />
Mutta hän on niin väärässä. Sinä olet väärässä. Sinä ansaitset parempaa elämää. Sinä ansaitset iloita ja nauraa, olla ilman jatkuvaa ahdistuneisuutta. Sinä ansaitset paremman suhteen.<br />
<br />
<b>Sinun täytyy vain uskaltaa irrottaa.</b> Ja odottaa. Ja odottaa. Antaa ajan kulua. Pysyä päätöksessäsi. Tukeutua lähimmäisiisi heikolla hetkellä. Olla vastaamatta puolisosi soittoihin, viestihin, kirjeisiin ja huutoihin. Sinun täytyy kiinnittää huomiosi muualle, deletoida kaikki häneen liittyvä. Ja ennen kaikkea antaa itsesi nähdä, että olet niin paljon enemmän, mitä olet saanut kuulla ja luulla. Sinä olet ihana ja arvokas, jokaisella solullasi. Sinun tarvitsee kaivaa taistelijan sisusi ja uskoa, että jonain päivänä tuo kaikki on historiaa. Uskoa itseesi, uskoa kykyihisi päästä pedosta irti. Yksin tai yhdessä ammattilaisten tai yhdessä läheistesi kanssa. Jonain päivänä tiedät tehneesi oikean ja ainoan ratkaisun. Huono suhde pitää päättää. Sinun takiasi.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Katja Mäkelähttp://www.blogger.com/profile/04776894248204117277noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-3053748008635310322.post-25101353823012192102016-10-04T18:17:00.001+03:002016-10-04T18:17:21.338+03:00Sushia ja korvapuusteja<b>Tänään valmistimme potilaiden kanssa lounaaksi itse sushia. </b>Koska olimme suurin osa aloittelijoita sushin teossa ja yhdelle sushi oli täysin uusi tuttavuus, hyödynsimme Blue Dragonin Sushintekopakettia, jossa tulee mukana sushirullien käärimistä varten bambumatto, sushiriisit, riisiviinietikka riisin maustamiseen, syömäpuikot, leväarkkeja, soijakastiketta ja wasabia. Yhdessä pakettissa tulee tarvikkeet 2 henkilön ateriaa varten. Paketissa tuli kaksi sushireseptiä, lisäksi hyödynsimme reseptejä<a href="https://www.k-ruoka.fi/reseptit/sushi"> täältä</a> ja <a href="http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/kokkaa/reseptit/nain_loihdit_viisi_suosituinta_sushia_katso_kuvalliset_ohjeet">täältä</a>. Teimme kolme erilaista sushiversiota. Erikseen ostimme inkiväärilastuja, lisäwasabia (paketin versio oli aika mieto ja sitä oli vähän, ainakin wasabin ystävien mielestä, lisäwasabi siis tuli tarpeeseen :D) sekä rullien sisälle laitettavaksi avokadoa, kurkkua, majoneesia, katkarapuja sekä graavilohta. <br />
<br />
<b>Vaikka kokemusta oli lähinnä nolla, selvisimme todella kympin arvoisesti sushin teosta.</b> Loppujen lopuksi sushin teko sinällään ei ollut työlästä, suurin työvaihe oli riisin keitto. Riisi piti ensin liottaa, sitten keittää, sitten maustaa ja sitten jäähdyttää. Tiedämme ensi kertaa varten, että riisin valmistus on todella aloitettava paljon aiemmin kuin muiden ainesten esivalmistelu. Vaikka mekin aloitimme siitä ensin, venyi arvioitu ruokailun aloittaminen kevyet 45 min... :D Onneksi lopputulos miellytti, vaikka wasabin ystävät eivät saaneetkaan kaipaamiansa aivotuntemuksia (tiedättekö sen poltteen, joka leviää äkillisesti nenään ja sieltä koko päähän). Sushin teko on siis ensi kerralla lasten leikkiä ja voimmekin siirtyä kikkailemaan muilla raaka-aineilla ja sushiversioilla, vaikka uramakeilla eli "nurinpäin" oleville susheille, joissa riisi on ulkopuolella ja merilevä sisäpuolella.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHJ_KnVELpcnVqXwBPn5xRC_8YzbMX4lY1bJbffjdRkkShZRvS7YF45Rgyq96JeQNrBMrfgUyC2m2n22bhqJPOKC9_3gdKJkWUHX_FJdzwv0UEkR08Fhl3ic7kVYzDD3dUBOXxU2khb1qN/s1600/kattaus.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHJ_KnVELpcnVqXwBPn5xRC_8YzbMX4lY1bJbffjdRkkShZRvS7YF45Rgyq96JeQNrBMrfgUyC2m2n22bhqJPOKC9_3gdKJkWUHX_FJdzwv0UEkR08Fhl3ic7kVYzDD3dUBOXxU2khb1qN/s640/kattaus.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgVj_H-mGcvPAy0HGb3tZy-M-tZLWvfa69A_AfsDKCOhGOjpazeTZFCHEyoAdebeDJdy0DtqkQ7-qjtW1HzYNhy6jygQ_n5aE0bPLfcaD7nexEbOou0WgsTsvJnjAn3r7FwbZ9kf4_aR1xO/s1600/valmisteluja.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgVj_H-mGcvPAy0HGb3tZy-M-tZLWvfa69A_AfsDKCOhGOjpazeTZFCHEyoAdebeDJdy0DtqkQ7-qjtW1HzYNhy6jygQ_n5aE0bPLfcaD7nexEbOou0WgsTsvJnjAn3r7FwbZ9kf4_aR1xO/s640/valmisteluja.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2ormH4tbOUcWJNGKbNIi6nGjwn__dn64nkxWal7DXmNl9m0ZzLEPuyEAeqYQDHKb0pD0j_8Jq3Ebd4n9Rl1avVlqfQdYZOfESrmFTHHcW0FfIlcJlYvmD33luRNg-GkZP895w4wya3l6K/s1600/lohinigiri.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2ormH4tbOUcWJNGKbNIi6nGjwn__dn64nkxWal7DXmNl9m0ZzLEPuyEAeqYQDHKb0pD0j_8Jq3Ebd4n9Rl1avVlqfQdYZOfESrmFTHHcW0FfIlcJlYvmD33luRNg-GkZP895w4wya3l6K/s640/lohinigiri.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: small;">Lohinigirit </span></td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjzqheEkNEB9pNmFsDoNw-ZIsoNoE_s3bZCU53S5T2z57W3yN0aEE3id2w4-VSAUwYBR6leUZrCAlwsIxbqO8ZjAfAoJ3nLlF-u1QyEH0K8pAp2TDA8i6P_ss1Bs4-ygPY324Y8BRugsrBM/s1600/makit+1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjzqheEkNEB9pNmFsDoNw-ZIsoNoE_s3bZCU53S5T2z57W3yN0aEE3id2w4-VSAUwYBR6leUZrCAlwsIxbqO8ZjAfAoJ3nLlF-u1QyEH0K8pAp2TDA8i6P_ss1Bs4-ygPY324Y8BRugsrBM/s640/makit+1.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Katkarapu-Kaliforniarullia</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBX6xoc6eSMfw6U-I1YzUbn9V2qiZSOUMgNdZKjulDlQAMcX-cU3ogI5LCzI89GiQ6ZyM1o1DSXa5dKNzP7mXkZiOkUp2w42CJmA37Uc6Riutfhzla0oHcINw2j469GELLQLYM_ZGd1VgL/s1600/makeja.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBX6xoc6eSMfw6U-I1YzUbn9V2qiZSOUMgNdZKjulDlQAMcX-cU3ogI5LCzI89GiQ6ZyM1o1DSXa5dKNzP7mXkZiOkUp2w42CJmA37Uc6Riutfhzla0oHcINw2j469GELLQLYM_ZGd1VgL/s640/makeja.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lisää kuvateksti</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOkqVx_rsn9QOIgUuO_hbYyg5EX4IIv3xU4ZRSuj5lrF_pdKedK4yrVgI5iZCCo1UTLWwiJmaaY3Cbqfg2g7Ks-bE29w7TrArF6i6EFm0xrFMN6QH3CWz7AR-HF0AG7Qs-GVLcezt6RFZC/s1600/makit+2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOkqVx_rsn9QOIgUuO_hbYyg5EX4IIv3xU4ZRSuj5lrF_pdKedK4yrVgI5iZCCo1UTLWwiJmaaY3Cbqfg2g7Ks-bE29w7TrArF6i6EFm0xrFMN6QH3CWz7AR-HF0AG7Qs-GVLcezt6RFZC/s640/makit+2.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lohimakit</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6cZOGF4wJZ8R_e0E57BSAF37zDzzoTdUIPKHPuWOpzZGQn4XJmJD0KMIuFuBg_7u9x7WeVB36htFHeYrZSVFQ940a2J0uQhfMUqaMErgya7y7sb8zQJicx2Ut2kp529NtrgbTc3C1fVI3/s1600/sushiateria.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6cZOGF4wJZ8R_e0E57BSAF37zDzzoTdUIPKHPuWOpzZGQn4XJmJD0KMIuFuBg_7u9x7WeVB36htFHeYrZSVFQ940a2J0uQhfMUqaMErgya7y7sb8zQJicx2Ut2kp529NtrgbTc3C1fVI3/s640/sushiateria.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<b>Ja koska on kansallinen korvapuustipäivä, söimme välipalaksi tietysti korvapuustit ja lasit maitoa. </b>Pullissa oioimme, ne oli valmistanut Fazer-kahvila Kulma :)</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEix5hyphenhyphen-zzwWyoWqMfS6u90a-h4kB9MCsxLkWe57WKkEGOM7gMfhYBnf_908H8AwaIpr7py9a1gne8zDKIumbdtlVGJ0famrN1az3-R3-0Wn05Qqzkp0tMaXIC3PX0dIjqxkDwQErCdsDp_4/s1600/korvapuusti.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEix5hyphenhyphen-zzwWyoWqMfS6u90a-h4kB9MCsxLkWe57WKkEGOM7gMfhYBnf_908H8AwaIpr7py9a1gne8zDKIumbdtlVGJ0famrN1az3-R3-0Wn05Qqzkp0tMaXIC3PX0dIjqxkDwQErCdsDp_4/s640/korvapuusti.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Päivän lopputulos: Sushi on hyvää ja suosittelemme sen tekoa itse tai valmiina. Hyvää Korvapuustipäivää kaikille!</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
-Katja</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<br />
<br />Katja Mäkelähttp://www.blogger.com/profile/04776894248204117277noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-3053748008635310322.post-76119604655712357622016-10-01T21:00:00.000+03:002016-10-01T21:01:03.307+03:00Kuuletko kehoasi?<div class="post-body entry-content" id="post-body-3895724036796351902" itemprop="description articleBody" style="color: #444444; font-family: Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 1.4; position: relative; width: 696px;">
<b>Tämä on jo 11. postaus oman kehon kuuntelemiseen liittyen. </b>Oman kehon kuuntelu on laaja aihe, kuten jo alussa <a href="http://lounaallaravitsemusterapeutinkanssa.blogspot.fi/2016/07/oman-kehon-kuuntelu-osa-1.html">ensimmäisessä postauksessa</a> totesin. Sitä on mahdotonta tiivistää muutamaan lauseeseen, saatikka postaukseen. On kuitenkin yksi asia, mitä ei voi liikaa korostaa ja toisaalta, mitä ilman oman kehon kuuntelua ei ole. Nimittäin kuuntelemisen ja kuulemisen taito.<br />
<br />
<b>Yhtäkkiä emme enää liikukaan vain terveyden maailmassa.</b> Kuuntelemisen taito liittyy nimittäin moneen muuhunkin. Ennen kaikkea se on olennainen taito kahden ihmisen tai kahden olennon välillä. Jos personoisimmekin kehomme yhdeksi olennoksi ja mielemme toiseksi olisivat samat lainalaisuudet ehkä helpommin ymmärrettävissä.<br />
<br />
<b>Se, mitä vaatii oman kumppanin tai ystävän kuunteleminen, on tarpeen myös omaa kehoa kuunnellessa. </b>Pysähtyminen kuulemaan, mitä toinen todella sanoo. Olemaan todella läsnä vailla tulkintoja, oletuksia, ennakkoluuloja ja keskeytyksiä. Kehomme kulkee mukanamme kaikissa kiireissä, niin aamun ruuhkaliikenteessä, palaverissa, kassajonossa, jumppatunnilla kuin tulevia menoja suunnitellessa. Se kokee paineet, melun ja muut kuormitukset. Se, miksi oman kehon kuunteleminen on niin vaikeaa, johtuu pitkälti pysähtymisen ja läsnäolon vaikeudesta. Vaikka kehomme ei kulkisi askeltakaan, mielemme saattaa olla jo valovuosia edellä, rakentaa mielikuvia menneestä ja tulevasta. Siksi läsnäolo nyt ja tässä nykyhetkessä on taito. Tärkeä taito, jota ilman luotettavaa, miellyttävää ja vastavuoroista suhdetta on vaikea rakentaa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUzYOmIZsVdtp4kDC3VNO2oFH34kh3IExgeU4F2WVEFar59AjHXJuZYXs8gtA08O-wHRT7mdOR3-6cTeB-PBainO1j-1zjL7OmadTcdzKRmmUbeME_aM78Y9SSA__jSdSeMKjF013Psaxs/s1600/positiivinen+psykologia_todolist.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUzYOmIZsVdtp4kDC3VNO2oFH34kh3IExgeU4F2WVEFar59AjHXJuZYXs8gtA08O-wHRT7mdOR3-6cTeB-PBainO1j-1zjL7OmadTcdzKRmmUbeME_aM78Y9SSA__jSdSeMKjF013Psaxs/s640/positiivinen+psykologia_todolist.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lähde: Positiivinen psykologia<br />
<div style="text-align: left;">
<span style="color: #444444; font-size: 14px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="color: #444444; font-size: 14px;"><b>Kehoomme ja mieleemme kertyy päivittäin tietoja, joita emme tarvitse</b>, turhaa tavaraa, joista oma kovalevy on välillä hyvä nollata, jotta todelliset tarpeemme nousisivat esille. Meidän tärkeänä tehtävänämme on tehdä tuo nollaus, ottaa hetki vain olemiselle, hengittämiselle ja hetken aistimiselle. Erityisen tärkeää on päästä irti mielen luomista odotuksista ja "pitäisi"- ja "sitten, kun"- ehdoista. Tiedän, että tehtävä ei ole helppo. Jos se olisi, kaikki tekisivät niin. Hiljentymisellä en tässä tarkoita erityistä joogaa tai meditaatiota, vaan esimerkiksi lattialla makaamista ja kymmeneen laskemista samalla syvään hengittäen. Silmät voi sulkea hetkeksi samalla. Tässä hetkessä ei tehdä kauppalistoja tai muita to do-listoja, sitä ei saa käyttää perinteisessä mielessä hyödyksi, vaan palauttaa mieli ja keho parempaan yhteyteen, kuuntelemista varten. </span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="color: #444444; font-size: 14px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="color: #444444; font-size: 14px;"><b>Kuunnellessa voit huomata</b> <b>kehosi kireyksiä</b>, nälkää, kipua, väsymystä, iloa, surua, tuskaa, pettymystä tai kiitollisuutta. Asioita, joita et ehkä ole havainnut tukka putkella touhutessasi. Nämä esille nousevat tuntemukset ovat kehosi kertomia viestejä. Sinun tehtävänäsi on ottaa ne vastaan, kuulla ne ja pohtia, mitä ne ehkä merkitsevät. Mutta tulkitsematta liikaa, tekemättä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, syyttelemättä itseäsi tai muita. Joskus vastaukset ovat aivan nenäsi edessä. Et ehkä tarvitsekaan erityisruokavaliota, matkustamista lämpimään maahan, laihduttamista, lisää treeniä, uutta sisustusta tai parisuhdetta. </span><span style="color: #444444; font-size: 14px;">Tarvitsetkin ehkä enemmän yhdessäoloaikaa ystäviesi seurassa, rauhallisia kävelyitä syksyisen kuulaassa ilmassa, hyvää värikästä ruokaa kylläisyyteen asti syötynä. Tai saatat tarvita hetken itkeä, nauraa, purkaa pahaa oloa. Saatat</span><span style="color: #444444; font-size: 14px;"> tarvita vain hetken lepoa ollaksesi todella läsnä itsesi kanssa aloittaaksesi päiväsi uudelleen puhtaalta pöydältä, aavistuksen kevyemmällä mielellä. Onneksi huomasit sen nyt, jotta paha olosi ei ehdi kertyä niin isoksi möykyksi, että se jonain päivänä räjähtää käsiin. Koska meihin mahtuu vain rajallinen määrä tyydyttämättä jääneitä tarpeita.</span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="color: #444444; font-size: 14px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: left;">
<b style="color: #444444; font-size: 14px;">Kuvittele, miltä elämäsi tuntuisi, jos ottaisitkin näitä hetkiä itsesi kanssa useammin? </b><span style="color: #444444; font-size: 14px;">Miltä kehossa ja mielessä tuntuisi, kun ne kuulisivat toinen toistaan? Todennäköisesti niiden "parisuhde" näkyisi ja tuntuisi hyvältä. Todennäköisesti todelliset ongelmat paljastuisivat, eikä tehtäisi turhia oletuksia, luultaisi kehomme puolesta asioita, joita se ei tahdo tai kestä tai ole. Todennäköisemmin tekisimme parempia valintoja ja ratkaisuja, kun ne perustuisivat oikeasti koetuille, ei oletetuille, asioille. </span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="color: #444444; font-size: 14px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="color: #444444; font-size: 14px;">Ajatella, vain niinkin yksinkertaiset asiat kuin pysähtyminen, hengittäminen ja aistiminen ovat muuttuneet nykypäivän ihmisille taidoiksi, joita opetellaan erityisillä läsnäolon kursseilla koulutetun ohjaajan kanssa. </span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="color: #444444; font-size: 14px;">Tähän on tultu. Onneksi asioita voi aina uudelleen oppia. Yksin tai ohjattuna. Ja sen oppimisen voi aloittaa NYT!</span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="color: #444444; font-size: 14px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="color: #444444; font-size: 14px;">Rauhallista viikonloppua kaikille!</span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="color: #444444; font-size: 14px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="color: #444444; font-size: 14px;">-Katja</span></div>
</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br /></div>
<div class="post-body entry-content" id="post-body-3895724036796351902" itemprop="description articleBody" style="color: #444444; font-family: Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 1.4; position: relative; width: 696px;">
<br /></div>
Katja Mäkelähttp://www.blogger.com/profile/04776894248204117277noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3053748008635310322.post-76092887273803182042016-09-28T07:00:00.001+03:002016-09-28T07:00:17.988+03:00Keskiviikon Kinkkukiusaus<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<b>Olipa kerran mies, joka luuli, että kinkkukiusauksen teko on vaikeaa. </b>Kerran hän otti vastaan tehtävän laittaa ruokaa aineksista, jotka oli etukäteen ostettu. Hän otti reseptin sydämeensä ja jo hetken kuluttua ateria oli valmis uuniin. Mies yllättyi ruoanlaiton helppoudesta kovasti ja positiivisesta kokemuksestaan johtuen innostui tekemään kinkkukiusausta toistekin. Hän suunnitteli seuraavalla kerralla tuunaavansa ruokalajia värikkäämmäksi ja toteutti aikeensa. Joten tässä tulee keskiviikon vinkki vitonen: Aurinkoinen aurajuusto-kinkkukiusaus a 'la Mies!</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<u><i>Aurinkoinen aurajuusto-kinkkukiusaus (uunivuoallinen)</i></u></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<u><i><br /></i></u></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
2 pss (a' 500 g) perunasipulisekoitusta (pakaste)</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
1 pss kinkkusuikaleita (300-400 g)</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
reilusti aurajuustoa (n. 100-170 g)</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
2 x 2 dl ruokakerma</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
1 prk ananaspaloja</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
3 tomaattia</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
</div>
<ol>
<li>Voitele uunivuoka öljyllä.</li>
<li>Heitä 1 pss (500 g) perunasipulisekoitusta vuoan pohjalle.</li>
<li>Heitä päälle kinkkusuikaleet ja aurajuusto isoina murusina.</li>
<li>Heitä päälle toinen pussi (500 g) perunasipulisekoitusta.</li>
<li>Ripottele päälle ananaspaloja.</li>
<li>Viipaloi tomaatit ja asettele ne vielä koko komeuden päälle.</li>
<li>Paista uunissa noin 1 h noin 225 asteessa keskitasolla.</li>
<li>Anna kiusauksen hetki vetäytyä ja maustua ennen nauttimista. </li>
</ol>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgeQ77DE5_wlHpJAuN79E-SE7bHWVmyTug6siS-hzdpnaxIYcG51P04lzkmTtTZEfZDX9Wfmt1zqKUeDxjrq8TdFCGUHspGQFILJGmas25c2HFc8rd7-uuhq5kEqSkHprie-uv7QgfCXl5P/s1600/kiusaus.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="372" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgeQ77DE5_wlHpJAuN79E-SE7bHWVmyTug6siS-hzdpnaxIYcG51P04lzkmTtTZEfZDX9Wfmt1zqKUeDxjrq8TdFCGUHspGQFILJGmas25c2HFc8rd7-uuhq5kEqSkHprie-uv7QgfCXl5P/s640/kiusaus.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1L-YLaIFy09s_Zsg5SjJHMyy20Sv9QQHKwULpkekFjO6LoZLjIheAAvr6aRW3wus7srEVPChsl-hLWRht7IZZJOMVRwjMqm2tKxBIdaHxbktO0OQ3iLJgk24UUOkBuWr5LUkYJ4zL9tK5/s1600/kisaus2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="380" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1L-YLaIFy09s_Zsg5SjJHMyy20Sv9QQHKwULpkekFjO6LoZLjIheAAvr6aRW3wus7srEVPChsl-hLWRht7IZZJOMVRwjMqm2tKxBIdaHxbktO0OQ3iLJgk24UUOkBuWr5LUkYJ4zL9tK5/s640/kisaus2.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdeAGD6RgF4wdDrNwSIVBPiibP9XwbUfRFYVUGlEf70ahh2uunbxXixr-Y7iF3zKovmPn0GHb1lt9oLvV3oc26ImMtbxBsBAJiP39bxES5eMinqd9UmqovVkAyODlCzZJXG74E1K1zBfKC/s1600/kisaus1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="371" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdeAGD6RgF4wdDrNwSIVBPiibP9XwbUfRFYVUGlEf70ahh2uunbxXixr-Y7iF3zKovmPn0GHb1lt9oLvV3oc26ImMtbxBsBAJiP39bxES5eMinqd9UmqovVkAyODlCzZJXG74E1K1zBfKC/s400/kisaus1.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Hyvää keskiviikkoa kaikille!<br />
-Katja<br />
<br />Katja Mäkelähttp://www.blogger.com/profile/04776894248204117277noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3053748008635310322.post-90287709388760188002016-09-26T07:00:00.000+03:002016-09-26T07:00:10.342+03:00Koukussa laihduttamiseen<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="270" src="https://www.youtube.com/embed/uXsT5tiIUho" width="480"></iframe><br />
<br />
<b>Edellisessä postauksessani kyseenalaistin laihduttamisen tarvetta. </b>Miksi laihdutat on olennainen kysymys, mutta siihen ei välttämättä ole lainkaan helppo vastata. Osalle ihmisistä laihduttaminen edustaa vain kuuriluontoisia, sen kummemmin miettimättä, silloin tällöin elettäviä vaiheita, joilla ei ole elämää suurempaa merkitystä. Mutta valitettavasti osalle laihduttaminen on koko elämä. Yllä oleva biisi sopii mielestäni hyvin kuvaamaan riippuvuutta. Laihduttamisesta, tai sen tuomasta kontrollista, kun voi olla riippuvainen. Siitä on silloin leikki kaukana.<br />
<br />
Kuuntele sanoja!<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Versus: Hymypoika<br />
<div class="content" style="background-color: white; border: 0px; font-family: Tahoma, sans-serif; font-size: 12px; margin: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<div class="content-text" style="background-color: transparent; border: 0px; display: table-cell; margin: 30px 0px 0px; padding: 10px 10px 0px 0px; vertical-align: top;">
<div class="content-text-inner" style="background-color: transparent; border: 0px; margin: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<div style="background-color: transparent; border: 0px; color: #333333; font-size: 14px; margin-bottom: 14px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<i>"Se kutsuu mua kädellään ja vie mut taas mukanaan<br />ei armoa se tunne yhtään ei lämpöä ei yhtään mitään.<br />Se saa mut tottelemaan, vastoin tahtoani tekemään.<br />Se vierellään mua taluttaa en irti pääse karkaamaan.</i></div>
<div style="background-color: transparent; border: 0px; color: #333333; font-size: 14px; margin-bottom: 14px; margin-top: 14px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<i>Ja se saa mut liian helposti unohtamaan, sanoin etten enää<br />milloinkaan tuu sitä kuuntelemaan.. enkä uskomaan</i></div>
<div style="background-color: transparent; border: 0px; color: #333333; font-size: 14px; margin-bottom: 14px; margin-top: 14px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<i>Mä haluaisin sitä vastustaa telkeäisin sen vankilaan<br />Mä vapaana vain kulkisin ja eteenpäin jatkaisin.</i></div>
<div style="background-color: transparent; border: 0px; color: #333333; font-size: 14px; margin-bottom: 14px; margin-top: 14px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<i>Ja se saa mut liian helposti unohtamaan sanoin etten enää<br />milloinkaan tuu sitä kuuntelemaan.<br />kai oon miettinyt miksi teen asioita joita tulen katumaan<br />ja monta kertaa päättänyt etten tee enää ikinä niin uudestaan</i></div>
<div style="background-color: transparent; border: 0px; color: #333333; font-size: 14px; margin-bottom: 14px; margin-top: 14px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<i>Mutta se toistuu taas vaikka en tahtoiskaan.</i></div>
<div style="background-color: transparent; border: 0px; color: #333333; font-size: 14px; margin-bottom: 14px; margin-top: 14px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<i>Ja se saa mut liian helposti unohtamaan sanoin etten enää<br />milloinkaan tuu sitä kuuntelemaan.<br />Ja se saa mut liian helposti unohtamaan sanoin etten enää<br />milloinkaan tuu sitä kuuntelemaan</i></div>
<div style="background-color: transparent; border: 0px; color: #333333; font-size: 14px; margin-top: 14px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<i>Enkä uskomaan."</i></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<span style="font-family: -webkit-standard; font-size: small;"><b>Kolahtiko? </b></span><span style="background-color: transparent; font-family: -webkit-standard; font-size: small;">Olen ollut vaikuttunut tästä biisistä jo kauan ennen työtäni syömishäiriötä sairastavien parissa.</span><b style="font-family: -webkit-standard;"> </b><span style="background-color: transparent; font-family: -webkit-standard; font-size: small;">Työni myötä tämä biisi sai aivan uudenlaisen tarinan taakseen. Riippuvuudessahan jokin asia houkuttaa ja koukuttaa siitä saatavalla mielihyvällä, vaikkakin hetkellisellä sellaisella. Mielihyvän hakemiseen jäädään kiinni, sitä on saatava, halusi tai ei, tiesi sen järkeväksi tai ei. Riippuvuudessa ei ole kyse tahdonvoimasta. Siinä on kyse mm. vaillejäämisestä, peloista ja turvattomuuden tunteista, joita ei pelkällä halulla tai järjellä korjata. Parempi tuttu helvetti kuin tuntematon taivas. </span></div>
<div>
<span style="font-family: -webkit-standard; font-size: small;"><br /></span></div>
<div>
<span style="font-family: -webkit-standard; font-size: small;"><b>Mutta riippuvuudesta on uskallettava päästää irti, jotta haavat voidaan paikata.</b> Uskallettava päästää irti kontrollista, laihduttamisesta, päihteistä, pelaamisesta, seksistä tai itsensä satuttamisesta. Hypätessä tuntemattomaan täytyy luottaa köysiin, joita läheiset tai ammattiauttajat heittävät, luotettava siihen, että elämä kantaa. Ei mikään helppo tehtävä. Riippuvuudesta voi kuitenkin parantua, mielihyvää oppia saamaan muista asioista ja selviämään ilman vanhoja turvakeinoja. Pala palalta. Riippuvuudesta toipuminen on ennen kaikkea matka, oikoteitä ei ole. Välillä kaadutaan, suistutaan pois tieltä, mutta olennaista ei olekaan se, kuinka suoraa tietä kuljet, vaan se, että kaikesta huolimatta suuntaat eteenpäin. Kun kaadut, lohduta itseäsi, älä rankaise. Kun nouset ylös, pyyhi pölyt jaloistasi, onnittele itseäsi ja nosta katse ylöspäin.</span></div>
<div>
<span style="font-family: -webkit-standard; font-size: small;"><br /></span></div>
<div>
<span style="font-family: -webkit-standard; font-size: small;"><b>Riippuvuus ei ole oma valinta</b>. Riippuvuus on sairaus. Riippuvuudesta kärsivä tarvitsee hoitoa, tukea, ymmärrystä ja rohkaisua. Sillä omien pelkojen kohtaaminen vaatii lujasti työtä. Ja työ tuo mukanaan ahdistusta. Omia pelkoja ja ahdistusta on kuitenkin mahdollista oppia hallitsemaan ilman pakenemista. Ongelmien lakaiseminen maton alle ei poista ongelmia, ainoastaan siirtää niiden kohtaamista. Itse suosin kuitenkin siivoamista kerralla tai huone huoneelta. Elämä on kevyempää elää ilman turhia villakoiria nurkissa pyörimässä :)</span></div>
<div>
<span style="font-family: -webkit-standard; font-size: small;"><br /></span></div>
<div>
<span style="font-family: -webkit-standard; font-size: small;">Tässä mietittävää alkavaan viikkoon. Hyvää maanantaita kaikille!</span></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<span style="font-family: -webkit-standard; font-size: small;">-Katja</span></div>
</div>
</div>
</div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Katja Mäkelähttp://www.blogger.com/profile/04776894248204117277noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3053748008635310322.post-47198416156883942902016-09-24T19:34:00.002+03:002016-09-24T19:34:23.393+03:00Mitäpä jos et laihduttaisi?<i>Tämä on 10:s osa oman kehon kuunteluun liittyvää juttusarjaa. Aiempia osia löydät <a href="http://lounaallaravitsemusterapeutinkanssa.blogspot.fi/2016/07/oman-kehon-kuuntelu-osa-1.html">täältä</a> alkaen.</i><br />
<b><br /></b>
<b>Patrik Borg kirjoitti hyvän jutun liittyen laihduttamiseen</b>, tai oikeastaan siihen liittyen, miksi laihduttamaan alkaminen alunperinkin on huono juttu. Postauksen löydät <a href="http://patrikborg.blogspot.fi/">täältä</a>. Koska teen itse töitä saman ilmiön parissa ja olen täysin samalla linjoilla Patrikin kanssa ja koska liputan oman kehon kunnioittamista, päätin kirjoittaa oman muistilistani asioista, joita kannattaa miettiä hetki jos toinenkin laihduttamisajatusten yhteydessä.<br />
<br />
<ol>
<li>Mitä laihduttamiselta odotat saavasi? Miksi laihdutat? Tiedäthän, ettei onnellisuus ja hyvinvointi ole kiloissa, vaan tavassasi elää?</li>
<li>Miten olet ajatellut laihduttamisen toteuttaa? Tiedäthän, että tapojen tulee jatkua myös viikkojen ja kuukausien jälkeen, jotta myös lopputulos on kestävä? </li>
<li>Ovatko ajattelemasi keinosi arjen kestäviä, siis myös niihin kiireisiin, väsyneisiin ja toivottomilta tuntuviin, sopivia? Onhan sinulla edelleen aikaa myös perheellesi, ystävillesi, työllesi, unelle, ruoanlaitolle, kaupassakäyntiin, kodin siivoamiseen, pyykkäämiseen, harrastuksille, levolle ja vain olemiselle? Olethan ylipäätään ajatellut tätä?</li>
<li>Mitä ajattelet laihduttamisen tarkoittavan kehon kannalta? Tiedäthän, että kehon ulkomuodon ja kilojen takana on monimutkainen elintoimintojen systeemi, jolla on omat toimintaperiaatteensa. Siihen puuttuminen ilman selkeää käsitystä siitä, mitä on tekemässä ja miksi voi tehdä tuhoja, joita ei hetkessä korjatakaan. Jotkut tuhot voivat jäädä pysyviksi. Jos yhtään epäröit osaamistasi, kysy ensin mieluummin asiantuntijalta. You know, joskus auton tai vaikkapa keittiönhanan korjaaminen voi tulla halvemmaksi, kun kutsuu ammattilaisen paikalle....</li>
<li>Onko sinulla aiempia kokemuksia laihduttamisesta? Mitä olet niistä oppinut? Todennäköisesti ne eivät ole olleet toimivia, kun jälleen laihduttamista mietit. Ethän vai aio lähteä samalle linjalle?</li>
<li>Vietätkö juuri viimeisiä herkkuhetkiä, koska et tule nauttimaan niistä piiiiiitkäääään aikaan? Toisin sanoen, kuurilleko olit alkamassa? Tiesithän, että karkkilakot ovat so last season?</li>
<li>Mikä sai sinut miettimään laihduttamisen tarpeellisuutta? Siis onko sille todella, ihan aikuisten oikeasti tarve? Vai innostuitko ajatuksesta tv-ohjelman, naistenlehden kannen tai instagram-kuvan perusteella? Tiesithän, että median tavoitteena on tehdä rahaa, se ei ole hyväntekeväisyyslaitos. Siksi KAIKKEEN sen sisältöön tulee suhtautua varauksella. Kuvankäsittely, you know, on aika tehokas keino saada ihmiset haaveilemaan paremmasta elämästä. Ihmisiä ne mallitkin kuitenkin ovat, iloineen ja suruineen. Elämältä ei laihduttamisella voi suojautua.</li>
<li>Kysyn vielä kerran: Miksi laihdutat? Oletko varmasti käyttänyt kaikki oljenkorret, kilauttanut kaverille ja kysynyt yleisöltä, ennen kuin päätät hypätä tuntemattomaan, arvata oikein seitsemän numeroa ja toivoa parasta? Koska sitä se on. Viihdettä viisitoista minuuttia, arpapeliä ja sadattelua loppuaika. Harvemmalle kun osuu se jättipotti kertaheitolla. Suurin osa joutuu tekemään töitä. Hitokseen töitä. Sitä toivoisi työllään olevan jonkin todellisen merkityksen.</li>
</ol>
<b>Jos tämä lista sai sinua yhtään epäilemään laihduttamista, hyvä. </b>Se oli tarkoituskin. Koska laihduttaminen mielletään edelleen liian vähäiseksi ja yksipuoliseksi syömiseksi, liialliseksi liikkumiseksi, orjalliseksi työksi ja tuskaksi. Siksi yritykset kaatuvat. Kun keinot ovat epärealistiset ja kehoa epäkunnioittavat, homma tulee tyssäämään omaan mahdottomuuteensa. Mustavalkoisuus voi sopia sisustukseen, mutta se ei todellakaan sovi fiksuihin elämäntapoihin, hyvinvointiin ja onnellisuuteen.<br />
<br />
<b>Laihtua voi, jos on todella tarvetta, ilman laihduttamista. </b>Sen voi tehdä yksinkertaisesti muutamalla elintapoja painon ja kehon voinnin ympärillä, sillä paino ja kehon koostumus ovat sivutuotteita, seurauksia teoista ja toiminnoista perusarjessa. Se, mitä teet tai jätät tekemättä, näkyy ja tuntuu ajan mittaan kehossa. Jos haluat muutoksia kehoosi, sinun on muutettava tapojasi suhtautua siihen. Annatko kehollesi riittävästi ja monipuolisesti, säännöllisin väliajoin ruokaa, lepoa ja liikuntaa, mielihyvää tuottavia asioita ja ovatko ympärilläsi ihmissuhteet kunnossa? Jos vastasit yhteenkin kohtaan EI, suosittelen miettimään sen kohdan/kohtien korjaamista ja seuraamaan, mitä vaikutuksia on todellisten asioiden kuntoon laittamiselle voinnillesi, painollesi ja kehollesi.<br />
<br />
Saatat yllättyä, minä en :)<br />
<br />
Hyvää viikonlopun jatkoa kaikille! Muistakaa levätä ja nauttia!<br />
<br />
-Katja<br />
<br />
<br />Katja Mäkelähttp://www.blogger.com/profile/04776894248204117277noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-3053748008635310322.post-31656657360116411812016-09-21T07:00:00.000+03:002016-09-21T07:00:13.789+03:00Kiireisen aamun pelastaja(t)<b>Aamuisin haluan juoda kahvini rauhassa.</b> Mutta koska arki on vaihtuvia tilanteita ja aikatauluja, ei siihen aina ole mahdollista. Ja koska haluan juoda hyvää kahvia, on kahvi yleensä keitettävä itse kotona. Silloin termosmuki pelastaa tilanteen! Eikä mikä tahansa termosmuki minulle kelvannut, sillä en pidä perinteisten mukien pienestä juontiaukosta enkä kaivannut mukiini kahvaa. En myöskään halua kantaa mukanani kahvitonkkaa (jollaisia osa kaupan malleista oli), vaan yhteen juontikertaan sopivan määrän. Nykyisen mukini tilasin netistä. Tai tilasimme molemmille omat, minulle pinkki ja miehelleni sininen <i>(jossa tosin on tyttömäiset tekstit, mutta no, mitäs tuosta :D). </i>Siinä on kokonaan irrotettava kansi ja malli on siro.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgt_YejWh5e4OL-UHPbnDxOWXI8z1gm0vt6VPTu8fB_0Zp83ZC7cl8mAtEAZQ0iGpke_Bdnup99Nj87sfwMEt7JJnXbPfrxrKHhulF7PgWbI97Ck3mSnchmzkkIys3uaSOOKW-R3aXO-XyP/s1600/kahvimuki2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgt_YejWh5e4OL-UHPbnDxOWXI8z1gm0vt6VPTu8fB_0Zp83ZC7cl8mAtEAZQ0iGpke_Bdnup99Nj87sfwMEt7JJnXbPfrxrKHhulF7PgWbI97Ck3mSnchmzkkIys3uaSOOKW-R3aXO-XyP/s640/kahvimuki2.jpg" width="481" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQ64tEAzF_hX7wyv6EJIfhRG876K3M8bwnQmsEuvnQbR-eY49rfqeX0jh1PdRh9wiTxDXy1scMGkTdOoIONYprG-6ojLEfLlfVxV5v2Hjq6IKJ_TcnyqrWj39J0JDmGfAt_JvfDz2W75Jf/s1600/mukit.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="568" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQ64tEAzF_hX7wyv6EJIfhRG876K3M8bwnQmsEuvnQbR-eY49rfqeX0jh1PdRh9wiTxDXy1scMGkTdOoIONYprG-6ojLEfLlfVxV5v2Hjq6IKJ_TcnyqrWj39J0JDmGfAt_JvfDz2W75Jf/s640/mukit.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<b>Toinen kahviin liittyvä ongelma</b> (tai no ongelma ja ongelma) on kahvinjauhaminen. Jos aikataulu painaa päälle ja sängystä herätessä on vähän pökkyräinen olo, on parempi turvautua valmiiksi jauhettuun kuin alkaa säheltämään papujen jauhatuksen kanssa. Sinällään ajansäästö on kymmeniä sekunteja, eli ei juuri mitään, mutta siivoamisen vaiva (ja mahdollinen säheltämisen myötä syntyvä sotku) jäävät yhtälöstä pois.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcfX7N7R8JCCi2MoSmTnf0TKdd0a82gMBuEU_eRdJWAQVV2JpQWRqxspzldrcdRH61DQmqCjFlxNBgUP3aJtqqSvG_NZuqwSrpGVJYZHW8LBDO4qSJ22Zy8-JY2FYZ5vP5k2I9UAAJV7Tn/s1600/kahvipussi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcfX7N7R8JCCi2MoSmTnf0TKdd0a82gMBuEU_eRdJWAQVV2JpQWRqxspzldrcdRH61DQmqCjFlxNBgUP3aJtqqSvG_NZuqwSrpGVJYZHW8LBDO4qSJ22Zy8-JY2FYZ5vP5k2I9UAAJV7Tn/s400/kahvipussi.jpg" width="265" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4vgdrbZYyuddJ4_mYuS1zoY58QMdm87gFnIK0lYeeoQMbAUW_u6oS6eNufeSHyAE6oVLwgkPHI9Q2M-pQVjrxT7_eMWSt9CH3OoqIbsqS6UIbkUazLYW_kaT9Ztp_S7MGR-hwrk2bYjL_/s1600/kahvi+ja+keitin.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4vgdrbZYyuddJ4_mYuS1zoY58QMdm87gFnIK0lYeeoQMbAUW_u6oS6eNufeSHyAE6oVLwgkPHI9Q2M-pQVjrxT7_eMWSt9CH3OoqIbsqS6UIbkUazLYW_kaT9Ztp_S7MGR-hwrk2bYjL_/s400/kahvi+ja+keitin.jpg" width="276" /></a></div>
<br />
<b>Kuulin kehuja Rekon tummapaahtoisesta luomukahvista.</b> Se on kelvannut itsejauhetun kahvin korvikkeeksi, vaikka ei täysin sille vertoja vedäkään. Tasalaatuinen ja tumma, joskin hieman omaan makuuni laimeahko maku. Sopii hyvin arkiseksi kahviksi. Viikonloppuaamuisin ehtii sitten keittää kahvit vähän pidemmän kaavan kautta.<br />
<br />
<i>Seuraavaksi haluan kokeilla Pauligin uusia <a href="http://www.paulig.fi/?gclid=CjwKEAjwgdS-BRDA7fT68f6s8zMSJADZwHmvScbaqyoI4P_-dgV1V40sjSPJKPtOb48LqlM_GV6VTBoCZxTw_wcB">kaupunkikahveja</a>. Onko jollakulla näistä jo kokemuksia?Mitä suosittelisitte?</i><br />
<i><br /></i>
-Katja<br />
<br />
<br />
<br />Katja Mäkelähttp://www.blogger.com/profile/04776894248204117277noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3053748008635310322.post-53080004960939036492016-09-19T07:00:00.000+03:002016-09-19T07:00:13.523+03:00Syksyn Klassikko<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b>... on Puolukkapuuro tai Vispipuuro, kuinka sitä haluaakaan kutsua.</b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b><br /></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Ja koska kokeilumoodilla mennään, valmistin vispipuuroni tällä kertaa speltistä. Sunspeltin Täysjyvämanna sopi todella hyvin mannasuurimoita korvaamaan. Maku oli aavistuksen viljaisempi, mutta muuten en olisi lopputulosta perusversiosta erottanut. Kypsennyksessä sen sijaan annan pisteet tälle tuotteelle. Suurimoiden keittoaika oli vain 3 minuuttia ja haudutus loppuun muutaman minuutin. Keitin alkuun puolukoita veden ja sokerin kanssa vajaan 10 minuuttia, minkä jälkeen lisäsin suurimot ja homma olikin melkein jo siinä. Puuron jäähdytyksen jälkeen vispasin puuron sähkövatkaimella kuohkeammaksi, samalla väri vaaleni. Mieheni kommentti liittyi vain väriin: maku oli hyvä, mutta väri oman äitinsä puolukkapuuroa (joka muuten on äärimmäisen hyvää) vaaleampi. Aika hyvin siis!</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<b>Tässä ohje: </b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<b><br /></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<i>1 l vettä</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<i>4 dl pakastepuolukoita</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<i>2 dl Täysjyvämannaa</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<i>1 dl sokeria </i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<i><br /></i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<i>1. Kuumenna vesi, lisää sokeri ja puolukat. Anna kiehua 5-10 min.</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<i>2. Lisää vispaimella samalla vatkaten suurimot ja anna seoksen kiehua matalalla lämmöllä 3 min.</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<i>3. Sammuta liesi ja anna hautua puuron kannen alla 5 min.</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<i>4. Jäähdytä puuro ja vispaa kuohkeaksi.</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEizd87PBLgq2h5LRDLkTBGyFvfezqsLj2a_wxIfqKVXhfClxPguRuxexZ9eAu2beCyxlXyqytKQNzZQ3MP1lWa-JFtYu425bele9aJHLUsQlmkhlPzSfig68zZ6V4UFXEQk_bnf3D4Pvki5/s1600/puolukkapuuro.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="420" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEizd87PBLgq2h5LRDLkTBGyFvfezqsLj2a_wxIfqKVXhfClxPguRuxexZ9eAu2beCyxlXyqytKQNzZQ3MP1lWa-JFtYu425bele9aJHLUsQlmkhlPzSfig68zZ6V4UFXEQk_bnf3D4Pvki5/s640/puolukkapuuro.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAJ02pYGKzCZXebA0ohS6PvH5H956XY5eCU0G_pDG712SSxJtE0IKeue4ZquYGN3TqTzW6XmSZQ85nkoXfm5cb3Kmm8msJk0EoPfo0mJiN8bNJcELlDV7zqlvui5oGTL11q7zKl_7vh2tP/s1600/puolukkapuuroannos.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAJ02pYGKzCZXebA0ohS6PvH5H956XY5eCU0G_pDG712SSxJtE0IKeue4ZquYGN3TqTzW6XmSZQ85nkoXfm5cb3Kmm8msJk0EoPfo0mJiN8bNJcELlDV7zqlvui5oGTL11q7zKl_7vh2tP/s640/puolukkapuuroannos.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Ja kylmän maidon kera, tottakai!<br />
<br />
-Katja<br />
<br />Katja Mäkelähttp://www.blogger.com/profile/04776894248204117277noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3053748008635310322.post-40183138050493202332016-09-16T07:00:00.000+03:002016-09-16T07:00:08.116+03:00Vatsaystävällistä leipää <div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Postaus on 9.osa oman kehon kuuntelusta kertovaan postaussarjaan.</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b><br /></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<b>Vihdoin se on täällä! Vatsaystävällinen ruisleipä! Tätä olen odottanut!</b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b><br /></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<b>Olen kärsinyt vatsavaivoista koko pienen ikäni.</b> Kaikki alkoi laktoosi-intoleranssista ala-asteella, turvotuksista lukiossa ja opiskeluaikana aloin kiinnittämään huomiota yksittäisten ruokien sopimattomuuteen. Silloin ärtyneen suolen oireyhtymä ja FODMAP-käsite olivat vielä lapsen kengissä. Päätelmäni kuitenkin sopivat lisääntyneeseen tietoon paremmin ja huonommin imeytyvistä hiilihydraateista viljatuotteissa, hedelmissä ja kasviksissa. Oireet ovat aika hyvin tänä päivänä hallussa, mutta on se melkoista myyräntyötä ja kokeiluja vaatinutkin. Kerta toisensa jälkeen olen kuitenkin tullut samaan päätelmään: se ei johdu vain ruokavaliosta. Kun vatsassa tuulee ja kipristelee, niin myllertää myös muussa elämässä. On stressiä, kiirettä, huonosti nukuttuja öitä, liian raskasta liikuntaa, liika vauhti päällä. Välillä olen manannut vatsan toimintani alimpaan mahdolliseen, mutta palautan mieleeni myös vanhan viisauden vatsasta hyvinvoinnin mittarina. Toisaalta voisin siis sanoa olevani onnekas, kun minulla on kehon osa, joka kertoo, missä mennään?</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhX3EAQvtblIEk0GE7NnGysXH2o-sUxvWv-9fWcZJwEaOhWvXY3RZhPNCcz4FYXD6NafXDl4kSanWcjliLDXpB6rp2noz0QdAhGRsU16U7-tE0IHG6GUQ7EHiYY4LDPVgc19l4OjBRLYyFe/s1600/leipa%25CC%2588pussit.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhX3EAQvtblIEk0GE7NnGysXH2o-sUxvWv-9fWcZJwEaOhWvXY3RZhPNCcz4FYXD6NafXDl4kSanWcjliLDXpB6rp2noz0QdAhGRsU16U7-tE0IHG6GUQ7EHiYY4LDPVgc19l4OjBRLYyFe/s640/leipa%25CC%2588pussit.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
<b><br /></b></div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
<b>Syömisiä ja samalla arjen hallintaa helpottaa</b>, kun olen löytänyt tietyn perusvalikoiman ruokia ja juomia, jotka yleensä sopivat. En noudata mitään tiettyä ruokavaliota, korkeintaan sitä voi kategorisoida alhaisen FODMAP:n ruokavalioksi, joka sekin on käytännössä aika suhteellinen käsite. Olen heivannut pois päivittäisestä käytöstä pahimmat oireita aiheuttavat ruoat, kuten esimerkiksi omenat, päärynät, vesimelonin, sipulit, kaalet, pavut ja perusruisleivän. Hedelmäkorissamme on sen sijaan aina banaaneja, kiivejä, joskus viinirypäleitä, melonia ja sitrushedelmiä. Pakkasesta löytyy mustikoita ja mansikoita. 100% kauraleipä, nimenomaan Uotilan versio, on tähän mennessä ollut leivistä varmin valinta, lisäksi syön kaurapuuroa, joskus tattarista ja hirssistä valmistettuna tai itsetehtyinä sekoituksina, riisiä, perunaa, valkoista pastaa, maissihiutaleita ja gluteenitonta mysliä. Kasvisosastosta erilaiset salaatit, tomaatti, kurkku, paprika, kesäkurpitsa ja porkkana ovat vakiovieraita kypsennettyinä tai raakoina. Silloin tällöin syön muutaman ruishapankorpun tai sekaleipää, punaherukoita, bataattia, punajuurta tms. , jotka eivät päivittäiseen käyttööni sovi. Mikään ei siis ole kiellettyä täysin, määrät ratkaisevat ja käyttöuseus. </div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
<b>Ärtyneen vatsan oireyhtymä on todella yksilöllinen vaiva. </b>Se, mikä toimii minulle, ei välttämättä toimi juuri sinulle. Myös oireet ja niiden voimakkuus vaihtelevat ihmisestä toiseen. Jollekin ilmavaivat ovat arkipäivää, joku ravaa vessassa pitkin päivää, jollakulla vatsa ei toimi lainkaan. Myös vatsaoireille antamamme merkitykset vaihtelevat. Joku pitää ilmavaivoja vain toimivan suoliston merkkinä (bakteerit kun siellä vain tekevät työtään), toinen kokee piereskelyt ja turvotukset erittäin epämiellyttävinä ja arkielämää häiritsevinä. Siinä vaiheessa, kun homma todella häiritsee, on hyvä miettiä hetki syömisiään ja elämäntilannettaan. </div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
<b>Omat sopivat tuotteet löytää kokeilemalla. </b>Joskus maitohappobakteerivalmisteetkin saattavat auttaa.<b> </b>On kuitenkin tärkeää pitää mielessään, että ruokavalion tarkkailu ja rajoittaminen voivat johtaa entisestään olon huonontumiseen. Liian vähän tai yksipuolisesti syöminen ovat riskinä, jos karsii pois ruokia korvaamatta niitä mitenkään. Jos muutaman suomalaisittain yleisen pierettävän ruoan, kuten hernekeiton, kaalilaatikon, ruisleivän, omenan ja luumujen vähentäminen ei riitä, on hyvä tarkistuttaa ravitsemuksen asiantuntijalla oman ruokavalionsa tilanne tai tarttua asiantunteviin oppaisiin, esimerkiksi Leena Putkosen Superhyvää suolistolle-kirjaan (Leenasta enemmän <a href="http://leenaputkonen.fi/">täällä</a>) TAI Reijo Laatikaisen Herkän vatsan valinnat-kirjaan (Reijosta enemmän <a href="http://www.pronutritionist.net/2015/08/herkan-vatsan-valinnat/">täällä</a>). Molemmat ovat laillistettuja ravitsemusterapeutteja ja erittäin päteviä sellaisia. </div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
Vatsaoireiden taustalla voi olla mitä vain keliakiasta liian vähäiseen tai runsaaseen kuidunsaantiin, liian vähäisestä syömisestä liian vähäiseen juomiseen, liikkumiseen ja nukkumiseen tai liialliseen stressikuormitukseen. Aina se gluteeni tai maito ei ole suinkaan pahan alku ja juuri ;). Siksi omaa tilannettaan kannattaa vähän tarkkailla hetki ja miettiä vaivaa eri näkökulmilta, analysoimatta kuitenkaan liikaa. Terveeseen vatsaan kun liittyy ääniä ihan luonnostaan.</div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpHsJAbpH7-1d3fQ8Eewx756Vzi6ttGpgmwSYFNXjESoT0k_n6U6JUI36nup4A3YjQNpSV_85ap4-sfaVPEto4hWs-khB1jkXeon2hH1TQFZ9lrDpTFH-k03yJ-jLIvIPdJODCBAjqWKkr/s1600/leiva%25CC%2588t.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpHsJAbpH7-1d3fQ8Eewx756Vzi6ttGpgmwSYFNXjESoT0k_n6U6JUI36nup4A3YjQNpSV_85ap4-sfaVPEto4hWs-khB1jkXeon2hH1TQFZ9lrDpTFH-k03yJ-jLIvIPdJODCBAjqWKkr/s640/leiva%25CC%2588t.jpg" width="640" /></a><b>Gluteenista puheenollen. </b>Tiedättehän, että gluteeni on proteiinia viljassa ja FODMAP:t puolestaan hiilihydraatteja. Keliakiassa gluteenin välttäminen on ehdotonta suolinukan (suolen imeyttävää osaa) tuhoutumisen estämiseksi, mutta FODMAP:sta vastaavankaltaista vaaraa ei ole. Ikäviähän oireet toki ovat ja voivat heikentää yleisvointia ja mielialaa, mutta hengenvaaraa niistä ei ole. Tutkimustulokset puhuvat enemmän FODMAP:ien kuin gluteeniherkkyyden puolesta, joten älkää turhaan pelätkö gluteenia. Keliakia toki on syytä poissulkea, jos sellaista on aihetta epäillä esimerkiksi sukutaustan puolesta, mutta turhanpäiten ruokavalion rajoittaminen ikään kuin varmuuden vuoksi ei ole suositeltavaa, se saattaa pahentaa vain asiaa (stressi, liian vähäinen syöminen....). Paitsi että gluteeniton ruokavalio laihduttaa lompakkoa, se myös johtaa herkästi liian vähäiseen kuidunsaantiin (ja sitä kautta esim.ummetukseen) ja saattaa myös vaikeuttaa syömisiä kodin ulkopuolella. Itse olen mieltänyt FODMAP-ruokavalion loogiseksi ja helpoksi saada monipuoliseksi muutamilla korvaamiseen liittyvillä nikseillä, mutta no, ehkä olen vähän puolueellinen tässä asiassa :D. Keliakiasta minulla on kokemusta perhepiiristä. </div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
<b>Kun vatsa voi hyvin, myös mieli voi hyvin. </b>Siksi vaihtelu rajoittuneeseen ruokavalioon on aina tervetullutta. Vakka olin jo oppinut elämään ilman ruisleipää, otan uutuuden mielihyvin jatkossakin ostoskoriini. Kauraversio tästä uutuudesta oli myös hyvää, pehmeämpää kuin Uotilan siivut. Ehkä tätäkin ostan jatkossa. Maun ja rakenteen lisäksi hyvää on myös leipien saama Sydänmerkki, eli suolaakin on käytetty kohtuudella. Hinta oli suhteellisen korkea, reilut 2 euroa 4 leipää ( 8 viipaletta), mutta onneksi pelkällä leivällä ei olekaan tarkoitus elää :D</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOqgjha7gWHIXdhcqLNa-7a6UwrP26kl_ADtxMa46cN-uKcx3zw0bfSxsWiv-ImbaCXnaK1c4ETUy3DARDYxa-xmFBd3xKNE80rIlegvMqlj3ZOrYImX3hVltt8WP6p2h1km_RZtvRAARl/s1600/leiva%25CC%2588t_2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="428" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOqgjha7gWHIXdhcqLNa-7a6UwrP26kl_ADtxMa46cN-uKcx3zw0bfSxsWiv-ImbaCXnaK1c4ETUy3DARDYxa-xmFBd3xKNE80rIlegvMqlj3ZOrYImX3hVltt8WP6p2h1km_RZtvRAARl/s640/leiva%25CC%2588t_2.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Onko teissä lukijoissa vatsavaivaisia ja oletteko jo kokeilleet näitä Fazerin uutuuksia?</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i><br /></i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>-Katja</i></div>
<br />Katja Mäkelähttp://www.blogger.com/profile/04776894248204117277noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3053748008635310322.post-55397060337834195422016-09-14T07:00:00.000+03:002016-09-14T07:00:20.907+03:00Uutuuksia osa 2<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<b>Ja taas on aika uutuuksien.</b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
<b>Tällä kertaa ostoskoriini päätyivät</b> Arlan uuden Lempi-sarjan <i>Turkkilainen jogurtti</i>, Saarioisen uudet <i>leikkeleet</i> ja makean puolelta Fazerin uudet tyylikkäät Berry Pearls-sarjan <i>suklaakuorrutteiset mansikat. </i></div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
<i><br /></i></div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
<b>Tykkään uuden Lempi-sarjan ulkoasusta</b>. <a href="http://www.arla.fi/tuotteet/arla-lempi/">Sarjaan</a> kuuluvat myös mm. ruokakermat. Ideana on ollut tuoda keittiöihin luonnollisuuden tuntua ja kieltämättä itselle purkeista tulivat mieleen mökkimaisemat. Muita sarjan tuotteita en ole vielä kokeillut, mutta jogurtin perusteella en tiedä kokeilenkokaan. Maku oli aika pliisu. Ehkä toimii paremmin ruoanlaitossa kuin välipalatuotteena ja silloin, kun lopputulokseen halutaan rakennetta, muttei liikaa happamuutta. Itse taas olen happaman ystävä, joten minua tätä tuote ei vakuuttanut. </div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
Hintaa tälle 300 g purkille tuli noin 1, 25 euroa, mikä on laktoosittomalle tuotteelle ihan ok. </div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
Silti, ei jatkoon.</div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiD2Qcmh2maXWQsL00zjc4nZ8w_BY4oxsmhVastib0CSUdibrLYzKdNmyWuN3woGMcucpisTP4Fta1vflDQeQC5ROJkJ2PnCQ1h5ciIgBgl5jW8hoZL_KeNko89FJFNGwzKD-KYKr__7L_r/s1600/jogurtti.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: right;"><img border="0" height="424" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiD2Qcmh2maXWQsL00zjc4nZ8w_BY4oxsmhVastib0CSUdibrLYzKdNmyWuN3woGMcucpisTP4Fta1vflDQeQC5ROJkJ2PnCQ1h5ciIgBgl5jW8hoZL_KeNko89FJFNGwzKD-KYKr__7L_r/s640/jogurtti.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<b>Saarioisen uudet leikkeleet lupaavat ulkoasultaan paljon makua.</b> Molemmat lunastivat kyllä makuodotukset. Lisäksi tuotteille on myönnetty sydän-merkki, mikä lisää plussia näille tuotteille. 150 g pakkaus maksoi reilun 2 euroa. Chili-sitruuna broilerinleikkele oli näistä kahdesta enemmän minun makuuni, se oli raikkaampi ja toi raikkautta myös leivällä. Sen sijaan BBQ on BBQ. Itse en leivälle kaipaa mausteisuutta ja siksi tämä makukinkut jäävät jatkossa kyllä kaupan hyllylle, vaikka kiva tuote muuten onkin. Chili-sitruuna jatkoon!</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhp7J5R7ENcbd3jNo6pfJ_mglHOvD9JLeOXkeyt6l3rD8yQ02VhThDZLa3pxG1Q1mTk8IM4fWAnPhSCTja9TUAhTZe8MkOCj7OdHjgymW_Ba3s4TSAyAEuvleS5Z7mJ2eynJY8IcD2Pdp0Q/s1600/leikkeleet.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="434" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhp7J5R7ENcbd3jNo6pfJ_mglHOvD9JLeOXkeyt6l3rD8yQ02VhThDZLa3pxG1Q1mTk8IM4fWAnPhSCTja9TUAhTZe8MkOCj7OdHjgymW_Ba3s4TSAyAEuvleS5Z7mJ2eynJY8IcD2Pdp0Q/s640/leikkeleet.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
<b>Ja sitten suut makiaksi! </b>Tämä kaunokainen pomppasi silmiini. Maitosuklaalla kuorruttettuja pakastekuivattuja mansikoita. Tyylikäs ulkoasu houkuttelee varmasti muitakin ostamaan. Lisäksi tämä on loistava lahjaidea vaikka kukkakimpun kera. Suklaapallerot olivat reilun kokoisia ja fazerin sininen maistuu hyvin, mansikan makua voimakkaammin tosin. Paketti on suuri sopiva muutaman kaverin kahvitteluille. Muutama pallero maistui hyvältä, sen jälkeen maku oli aika pliisu. Toisaalta niinhän se saa mennäkin: makeantarve voi tyydyttyä vähäisemmälläkin määrällä kun syö kerralla hyvää ja hyvällä omallatunnolla. Tämä tuote sopii siihen :)<br />
<br />
Sarjaan kuului myös toinen versio, maitosuklaalla kuorrutettuja karpaloita. Hintaa paketilla oli 2,5 euroa. Laatuunsa nähden ok hinta. Aion kokeilla myös karpaloversiota, ja hyödyntää lahjaideana, mutta muuten kerran syötynä nämä olivat nähty ja koettu. Jättivät kuitenkin positiivisen fiiliksen :)<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhotTdQHw1Kd6kZmFto-_KVyaon9O-HEI8S393_l5om-NN3GdW0Wek7T7pEnnDKCgQvUbp1qnoh9T8OMNB9wdUtNo92RIhM74sKIk5RwKktJP3nh9c_6RtiUtkn4rLpFc3wsfD5YbWhp_V1/s1600/suklaatkupissa2.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhotTdQHw1Kd6kZmFto-_KVyaon9O-HEI8S393_l5om-NN3GdW0Wek7T7pEnnDKCgQvUbp1qnoh9T8OMNB9wdUtNo92RIhM74sKIk5RwKktJP3nh9c_6RtiUtkn4rLpFc3wsfD5YbWhp_V1/s400/suklaatkupissa2.jpg" style="cursor: move;" width="300" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbIYZbieLJiVv3iJOHonffV8prcM32XayOPRuLNOmh5Jkk-OD-gzBDFom1khJGgcG7noIxVgPPHF8ug1CMegsrqKhThmRaYx85qhCoDrZpw07Zlnsdc3w0iul0xS_9LWxPh36VhLpIQztE/s1600/suklaa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbIYZbieLJiVv3iJOHonffV8prcM32XayOPRuLNOmh5Jkk-OD-gzBDFom1khJGgcG7noIxVgPPHF8ug1CMegsrqKhThmRaYx85qhCoDrZpw07Zlnsdc3w0iul0xS_9LWxPh36VhLpIQztE/s400/suklaa.jpg" width="265" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Saa nähdä, mitä sitä vielä kaupassa kulkiessa löytää!</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
-Katja</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />Katja Mäkelähttp://www.blogger.com/profile/04776894248204117277noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3053748008635310322.post-56748592531344506602016-09-12T07:00:00.000+03:002016-09-12T07:00:08.211+03:00BookBeat- vaihtelua lukemiselle<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<i>Tämä ei ole kaupallinen kampanja</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<b><br /></b></div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
<b>Muutamassa blogissa olen törmännyt postauksiin kaupallisesta kampanjasta BookBeatin kanssa</b>. BookBeat on Bonnier-kustantamon alainen ääni- ja e-kirja-palvelu, jossa kuukausimaksulla 16, 90 euroa saa rajattomasti kokeilla, kuunnella ja lukea lasten ja aikuisten kirjoja suomeksi tai ruotsiksi. Kun lauantai-iltana mietin, mitä tekisin hetken ennen nukkumaanmenoa, päädyin latamaan sovelluksen puhelimeeni ja kokeilemaan palvelua 1 kk ajan. Tavallisesti kokeilujakso kestää 2 viikkoa, mutta BookBeatin kanssa yhteistyötä tekevät bloggaajat tarjoavat kampanjakoodeja, joilla kokeilujakso on peräti 1 kk ajan. <i>(googlatkaa blogi ja BookBeat)</i></div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
<b><br /></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgvj19CegQztVSnFBwwoQMpcw3-k27HmnheWauUQqP-o6KL48hmByPaSWxxRQafA90vd30L8yEg5nOe3R6NHA6iarx640TZ0MDccDeE-qSsRKBFKJBTqJj5e0GCFfGoUJuEK72YdU_Nkodt/s1600/Screenshot_2016-09-11-17-11-40.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgvj19CegQztVSnFBwwoQMpcw3-k27HmnheWauUQqP-o6KL48hmByPaSWxxRQafA90vd30L8yEg5nOe3R6NHA6iarx640TZ0MDccDeE-qSsRKBFKJBTqJj5e0GCFfGoUJuEK72YdU_Nkodt/s640/Screenshot_2016-09-11-17-11-40.png" width="360" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
<b>Olen aiemmin suhtautunut skeptisesti äänikirjoihin, koska olen luullut tarinoinnin olevan monotonista ja tylsänkuuloista</b>. No, olin todella väärässä! Ainakin sen kirjan, jota ryhdyin kuuntelemaan, kertoja eläytyi hyvin tekstiin ja huomasin heti pääseväni mielikuvissani kirjan tapahtumiin kiinni. Hekottelin jopa välillä ääneen. Siinä kuunnellessani rentouduin päivän touhuista ja nukahtaminen oli helppoa. Valoja ei tarvinnut pitää "kirjaa" varten päällä. Sai vain olla huoneen pimeydessä ja lämpimästi peiton alla. Voi olla, että torkahtelin jo ennen sovelluksen sammuttamista, sillä huomasin jossain vaiheessa kuuntelukokemustani, etten ollut seurannut tarinaa hetkeen aikaan. Sellainen nukahtaminen on ihan parasta! Vähän vastaavaa voi kokea television ääreen nukahtamisessa. Tiedätte varmaan, mitä tarkoitan :D.</div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIccSBg2gdYbEZ-qvlyK42763KNHa0ha1zrCITQt__BYk-6M2DKLrZ_D2UKoFq-i4YNv7oRInlxOddF8xbxNaVM5TPcgLDJXobmVhPAgQGZOxU7Hkj8dpPpT66Q8ftXpUhloyL86pY97Cq/s1600/Screenshot_2016-09-11-17-12-04.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIccSBg2gdYbEZ-qvlyK42763KNHa0ha1zrCITQt__BYk-6M2DKLrZ_D2UKoFq-i4YNv7oRInlxOddF8xbxNaVM5TPcgLDJXobmVhPAgQGZOxU7Hkj8dpPpT66Q8ftXpUhloyL86pY97Cq/s640/Screenshot_2016-09-11-17-12-04.png" width="360" /></a></div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
<b>BookBeatin tarjonta on todella laaja verrattuna muihin aiemmin äänikirjoja tarjoaviin palveluihin. </b>Kirjoja löytyy laidasta laitaan, uusiakin.<b> </b>Jäänkö BookBeatin asiakkaaksi jatkossa jää vielä arvoitukseksi, mutta ainakin tämän kuluvan kuukauden aion nauttia täysin siemauksin ja kehua palvelua muille. Vaikka perinteisen kirjan lukemisessa onkin oma taikansa sen valitsemisesta alkaen, on äänikirjalle mielestäni omat plussansa. Se kulkee missä vain puhelinkin kulkee. </div>
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
<br />
Seuraavaksi aion kokeilla äänikirjan kuuntelua lenkillä. Ruokaa laittaessani kuuntelu on jo testattu. Vaikka musiikista pidän kovasti, on jatkuvan tarinan kuuntelemisessa oma viehätyksensä. Odotan jo innolla, mitä "kirjassani" seuraavaksi tapahtuu!</div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijU3KFkdXo4hyphenhyphen7ClQUBLcMA2rFctJ6nq2C32JUEuXjyuc0l2Yj1pk9vp6rRujlo2KqKZpEZYY2_wuiDnn8PrRwnoJaQjE4G-alRG4C0-0kUr4hKwJde75HN-_GJqZLAUDn-zl17bh_IwDS/s1600/Screenshot_2016-09-11-17-12-34.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijU3KFkdXo4hyphenhyphen7ClQUBLcMA2rFctJ6nq2C32JUEuXjyuc0l2Yj1pk9vp6rRujlo2KqKZpEZYY2_wuiDnn8PrRwnoJaQjE4G-alRG4C0-0kUr4hKwJde75HN-_GJqZLAUDn-zl17bh_IwDS/s640/Screenshot_2016-09-11-17-12-34.png" width="360" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><div style="text-align: center;">
</div>
</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b>Aloitin kokeiluni Henriikka Rönkkösen Mielikuvituspoikaystävästä</b>, josta olen kuullut kehuja. Ja voin kertoa, että hyvä sen on. Suosittelen palvelua, ainakin kokeilumielessä :)</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLJbsbA_rjRG5IpM9Tm_zDSlzCsnP9zdqvv8Lk205xK00zuXBeemSI58JQctDzgQKKda90CKTZbIuH2alCsVNXGrreDrGncGf3pB3qeA0NvZA0MHRVO6AcLWKcjEj0It2ZwpKJLb6P1kFP/s1600/mina%25CC%2588.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLJbsbA_rjRG5IpM9Tm_zDSlzCsnP9zdqvv8Lk205xK00zuXBeemSI58JQctDzgQKKda90CKTZbIuH2alCsVNXGrreDrGncGf3pB3qeA0NvZA0MHRVO6AcLWKcjEj0It2ZwpKJLb6P1kFP/s400/mina%25CC%2588.jpg" width="378" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Hyvää alkanutta viikkoa!</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
-Katja</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />Katja Mäkelähttp://www.blogger.com/profile/04776894248204117277noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3053748008635310322.post-29420275991449074272016-09-10T16:14:00.000+03:002016-09-10T16:14:37.914+03:00Kyllä keho tietää<b>Tämä postaus on osa oman kehon kuuntelu-postaussarjaa (osa 8)</b><br />
<b><br /></b>
<b>Väsyttää. </b>Kroppa tuntuu raskaalta, erityisesti aamulla herätessä. Vähän yskittää. Niskat ovat jumissa, päätä särkee. Kurkkua kuivaa. Nielu tuntuu aralta nieltäessä. Olenkohan tulossa kipeäksi?<br />
<br />
<b>On taas flunssakauden aika. </b>Jokasyksyinen riesa. Porukkaa lakoaa ympäriltä, itse kukin vähintään valittaa flunssankaltaisia oireita. Poissaoloja töistä, koulusta ja päiväkodista. Nenäliinoja, kuumaa juomaa ja lämpimiä huopia. Hunajaa, inkivääriä ja mentholia. Sohvaa ja sarjoja, kehon kaipaamaa lepoa. Niistä on flunssakausi tehty.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjG6a1S21IPGMcw-BmPjIadj0BS1rVuOprLU5eTU5GVEkK9MIzpXi8BLsZ9eArtkoHAzXokPTO-2jhWSc1VKUlXXNSbT1fLp5ukFjTv_d7nqdZXRrVO1S6Fx3Vf42LFb7BhRQdk2ZcETHLM/s1600/inkiva%25CC%2588a%25CC%2588ri.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="424" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjG6a1S21IPGMcw-BmPjIadj0BS1rVuOprLU5eTU5GVEkK9MIzpXi8BLsZ9eArtkoHAzXokPTO-2jhWSc1VKUlXXNSbT1fLp5ukFjTv_d7nqdZXRrVO1S6Fx3Vf42LFb7BhRQdk2ZcETHLM/s640/inkiva%25CC%2588a%25CC%2588ri.jpg" width="640" /></a></div>
<b><br /></b>
<b>Olen oppinut liittämään flunssaan sairastumisen kehon keinona viestittää himmailusta. </b>Ainakin omalla kohdallani flunssa jotenkin sattuu aina "sopivaan" saumaan, pysäyttämään minut silloin, kun en itse jostain syystä malta pysähtyä. Niin nytkin. Tai no melkein. Olen ollut noin viikon ajan vain tuossa flussankaltaisessa oiretilassa, ja vaikkei sekään mukavalta tunnu, olen suosiolla himmannut tahtia. Alkusyksy on ollut melkoisen vauhdikasta ja olen jollain tasolla tiennyt, että enemmän pitäisi levätä, mutta kun vire on vienyt mennessään, niin en ole malttanut. Ensimmäiset oireet tunnistin, mutta en ottanut vakavasti. Väsytti poikkeuksellisen paljon. Haastavinta minusta on pysähtyä silloin, kun mieli on kirkas ja ajatus luistaa. Silloin keho jaksaa kulkea perässä, vaikka raskaammalla askeleella. Kun mukaan tulivat kurkkuoireet, tiesin nyt olevan aika panostaa tosissaan hyvinvointiini. Nyt pitää avittaa omaa vastustuskykyä. Olin jopa helpottunut: nyt oli otettava se lepo, jonka tarvetta olin jo muutaman viikon ajan ounastellut. Työni hoidin, mutta vapaa-ajalla himmailin. Vitamiineja söin ahkerammin, menin nukkumaan aiemmin. Ehkä se auttoi, sillä kunnolla tauti ei ole iskenyt päälle. Vain oireita muistuttamassa voinnin vajaavaisuudesta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkylERx9zdZGQREVbpgNRIOjgxhKGDbDEf8U1MWVKIz_-V8b0gl4H5B39JLmt2cwRau44Tj3ZBGCKdUOjBFqvS8orlx4PRB17uh7y5HbF9m_HSjRHdk1Mu0ysz-4qvTsvFfbF1cgFxEAtx/s1600/vitamiinit.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="458" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkylERx9zdZGQREVbpgNRIOjgxhKGDbDEf8U1MWVKIz_-V8b0gl4H5B39JLmt2cwRau44Tj3ZBGCKdUOjBFqvS8orlx4PRB17uh7y5HbF9m_HSjRHdk1Mu0ysz-4qvTsvFfbF1cgFxEAtx/s640/vitamiinit.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<b>Niin se taas oli, keho oli mieltä viisaampi. </b>Vaikka vuosien aikana olenkin herkistynyt kehoni viesteille, ei niiden kuuntelu ja kunnioittaminen ole aina itsestäänselvää. Tälläkin kerralla tiesin, mutten tehnyt asialle mitään. Mieli kun on kerkeäväinen kehittämään erilaisia selityksiä sille, miksi ei tarvitse tai miksi pitäisi. Mieli kyseenalaistaa, vaikka signaalit olisivat kuinka selkeät. Jälkiviisas on voi toki aina olla, mutta toisaalta jälkiviisautta voi hyödyntää seuraavalla kerralla. Ehkä ;)<br />
<br />
Muistakaa himmailla ja syödä hyvin!<br />
-Katja<br />
<br />
<br />Katja Mäkelähttp://www.blogger.com/profile/04776894248204117277noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3053748008635310322.post-62560536692618431102016-09-08T07:00:00.000+03:002016-09-08T07:00:11.028+03:00Uutuuksia<b>Neljännesvuosittain olen erityisen innoissani tutkimaan kauppojen hyllyjä. </b>Uutuudet nimittäin saapuvat piristämään arkea, ainakin kertaluontoisina kokeiluina. Tämä syksy näkyy kaupoissa selkeästi kasviksien esillenousuna ja vatsaystävällisempien tuotteiden lanseerauksena. Esittelen nyt kaksi iloista uutuutta, joita olen (ihan omakustanteisesti) maistanut.<br />
<br />
<b>Ensimmäisenä kokeiluun pääsi Fazerin juuresleipä. </b>Olenkin jo testannut <a href="http://www.fazer.fi/tuotteet-ja-asiakaspalvelu/leipa/parempi-leipa/juuresleipa/">kahta aiempaa versiota</a>, jo ennen kuin ne tulivat Suomen markkinoille, nimittäin Haaparannalla ne ovat olleet myynnissä jo pidemmän aikaa. Uusi juuresleipä on jämäkkää ruista, kesäkurpitsaa ja palsternakkaa. Juuresleivissä "the thing" on jauhojen korvaaminen kasviksilla. Esimerkiksi tässä leivässä osa jauhoista on korvattu mm.härkäpavulla. Maku on hyvä ja rakenne aavistuksen kostea, mutta puruvastusta antava. Tässä leivässä kritisoin palasten huonosti irtoavuutta toisistaan.<br />
<br />
Hinta on reilusti yli perusruisleivän (reilut 2 euroa, 4 leipäparia), mutta jos leivän kulutus on vähäistä, se ei välttämättä haittaa. Tätä ei kuitenkaan hinnan puolesta välttämättä ole suunnattu perheellisille, vaikka maku voisikin toimia. Ja onhan tämä pakettikin aika söötti :). Meikäläisen vakioleiväksi tästä ei kuitenkaan ole.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzXU7uvcZDuj9E9pXcH4ggTriqFjdtBCMV6bQB8uioY7TZPVAAoBtMRSKf2XfNUqtxJ9KLBgG03hNhc7wYnoj24flB9ObS-FNqfImDpqnntV2P3LlewYO2rGH8dtT6edLInRsDJfwRADfg/s1600/juuresleipa%25CC%2588.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="323" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzXU7uvcZDuj9E9pXcH4ggTriqFjdtBCMV6bQB8uioY7TZPVAAoBtMRSKf2XfNUqtxJ9KLBgG03hNhc7wYnoj24flB9ObS-FNqfImDpqnntV2P3LlewYO2rGH8dtT6edLInRsDJfwRADfg/s640/juuresleipa%25CC%2588.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJTBe9aDQ_Zite7bgX2yi0Pi1Bzz2VXtsWqaTkK1JvWIM7DMbY_JNBMj469Y754CvlqW4N-eThHWatwYDUts-TOykcYQwz-GcpGeDG7F1FED-viW2ic4UjldYqb8sGDW4YF0sNTSAIzyO-/s1600/leipa%25CC%2588kollaasi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="313" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJTBe9aDQ_Zite7bgX2yi0Pi1Bzz2VXtsWqaTkK1JvWIM7DMbY_JNBMj469Y754CvlqW4N-eThHWatwYDUts-TOykcYQwz-GcpGeDG7F1FED-viW2ic4UjldYqb8sGDW4YF0sNTSAIzyO-/s640/leipa%25CC%2588kollaasi.jpg" width="640" /></a></div>
<b><br /></b>
<b>Toisena värikkäänä uutuutena maistoin Saarioisen Grahamkasvispiirakoita</b>. Idea on sama kuin aiemmissa <a href="http://www.saarioinen.fi/tuote/grahamlihapiirakka-4-kpl-280-g/">grahampiirakoissa</a>, sisu vain on vegaaneillekin sopivaa kauranjyvää ja kasviksia, mm.lehtikaalta. Täytin piirakat kasviksilla ja lisäsin yhteen tulista ketsuppia ja juustoa (jolloin vegaanisuus tietysti häviää :D). Toimii! Tykkäsin edellisestä versiosta, mutta tästä tykkäsin vielä enemmän. Lihapiirakoita joskus vaivaava rasvaisuus puuttui tästä ja ruokaisuutta voi itse säätää täytteillä. Loistavaa vaihtelua väli- tai iltapalaksi, miksei aamuunkin :)<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhEFfP3pkJ-zvXW34jMqTJ5az21H5nH0lEK0O7RqtJhII7yRJw8W-bYIrrfxX_HFSgdXO52XIlBD6FbkhQKxIoROfXbxSP30wpxhpXEyCAyNtzlss2XHHlbf5c1bDcvycGPPLJ0mEyI-awX/s1600/grahamlihis.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="344" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhEFfP3pkJ-zvXW34jMqTJ5az21H5nH0lEK0O7RqtJhII7yRJw8W-bYIrrfxX_HFSgdXO52XIlBD6FbkhQKxIoROfXbxSP30wpxhpXEyCAyNtzlss2XHHlbf5c1bDcvycGPPLJ0mEyI-awX/s640/grahamlihis.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3umdkZfGUYpUa74UDG90kxxNGUtn0d-TQ7nhFlOVMz40s1DqNVei3JPblbGhyehyoXQZ0G4wI60sUgW_fZLUEf66Mw8ocIS7CD_OFyzYj5hxvzVLVvauM5X9sdJJC3MY6fykBlUrYp28I/s1600/lihiskollaasi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="280" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3umdkZfGUYpUa74UDG90kxxNGUtn0d-TQ7nhFlOVMz40s1DqNVei3JPblbGhyehyoXQZ0G4wI60sUgW_fZLUEf66Mw8ocIS7CD_OFyzYj5hxvzVLVvauM5X9sdJJC3MY6fykBlUrYp28I/s640/lihiskollaasi.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Vielä on testaamatta muutama uutuus, niistä lisää blogissa piakkoin!<br />
<br />
Kokeilemisiin,<br />
Katja<br />
<br />
<br />
<br />Katja Mäkelähttp://www.blogger.com/profile/04776894248204117277noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-3053748008635310322.post-58126231879497693612016-09-06T18:39:00.000+03:002016-09-06T18:39:12.901+03:00Terveisiä koulusta!<b>Olen tänään viettänyt päivän yläkouluarjessa</b>. Sijaistin terveystiedon ja liikunnan opettajaa. Päivä meni todella mukavasti. Minulla oli etukäteen muutaman tunnin kokemus opetuksesta tuossa koulussa. Pidän rakennuksesta, ilmapiiristä, opettajista ja oppilaista. Mielenkiintoista tuossa koulussa on opetuksen ja asennemaailman erilaisuus verrattuna omaan kouluaikaani. Liikkumisesta annetaan arvosana asenteesta ja se todella näkyi positiivisesti . Olen kyllä lukenut yhteistoiminnallisesta ja yhdessä tekemisen meiningistä, mutta että teoria näkyy käytännössä, vau! Käytännön kokemus on antanut lisämotivaatiota opiskeluun sekä tarjonnut hyvää materiaalia peilattavaksi koulukirjoja lukiessa. Päivä todella vahvisti ajatuksiani opetustyön mielekkyydestä ja omasta sopivuudestani siihen.<br />
<br />
<b>Vain hyvää minulla on sanottavana myös kouluruoasta. </b>Tänään tarjolla oli maitopohjaista puuroa kiisselin kera, leipää ja leikkelettä, salaattia sekä vettä, maitoa ja piimää. Kehuinkin ruokaseuralleni ruoan maukkautta. Lisäksi oli kiva päästä "valmiiseen pöytään". Mielestäni ruokalassa nautittu ruoka voittaa evästelyt taukohuoneessa mennen tullen. Olo sekä ruokaillessa että ruokailun jälkeen oli miellyttävä ja siirtyminen liikunnan tuntia pitämään heti seuraavaksi ei tuntunut lainkaan pahalta, vaikka etukäteen vähän muuta ounastelin. Mutta niinhän sitä on ennenkin laitettu ruokaa köksässä tai liikuttu ennen tai jälkeen lounaan. Aina tuo koulun päiväjärjestys ei tosiaan ole kaikille optimaalisin, mutta voiko ollakaan, kun on monia liikkuvia palasia varsinkin jaksojärjestelmässä, jollainen tuollakin koululla oli käytössä. Itse en tosin pallon perässä juossut, joten oppilailla voisi olla muuta sanottavaa. Omat koulumuistot liikuntatunneista lounaan jälkeen ovat jääneet jonnekin harmaan pilven taakse, tai sitten yksinkertaisesti niissä ei ole ollut ongelmaa.<br />
<br />
<b>Jäin miettimään kouluruoan syömisen merkitystä osana koulupäivää.</b> Itselläni pohjalla oli hyvin syöty aamupala. Olin nälkäinen lounaaseen mennessä ja nälkäinen uudelleen iltapäivällä koulun loputtua kolmen aikaan. Nopean banaanin ja muutaman kuivatun inkivääripalan (flunssaa meinaa pukata), kauppa- ja kirjastoreissun jälkeen söin kotona lämmintä ruokaa. Työmatkat kuljin autolla ja osan päivästä seisoin, osan istuin. Jälkikäteen ajateltuna lounaan annoskoko olisi saanut olla suurempi, ensi kerralla tiedän sen. No, kompensoin asian sitten syömällä illalla reilummin, todennäköisesti nälkä muistuttelee itsestään jo ennen iltapala-aikaa. Näin en kuitenkaan voisi toimia päivästä toiseen, jos haluan pysyä iskussa varsinkin näin flunssakaudella, mutta muutenkin työntekijänä, liikkujana, opiskelijana, puolisona yms. Päivälläkin on syötävä riittävästi.<br />
<br />
Entäpä jos syömiset olisivatkin menneet aivan toisella tapaa? Jos olisin kuitannut aamupalan vain leipäpalalla tai jopa jättänyt kokonaan syömättä? Nälkä lounasaikaan olisi takuulla ollut suuri. Jos olisin vielä tullut kouluun pyörällä ja liikkunut ennen lounasta, olisiko puuro ollut riittävä ravitsemaan kahden aterian edestä? Ei. Ei edes, vaikka liikkumiset jätettäisiin pois. Kevyt kylläisyydentunteeni viitata siihen, ettei kouluruoka todellakaan ole raskasta, vaan ihan perusruokaa. Ravitsevaa kyllä monipuolisesti koostettuna, mutta ei yksinomaan. Jos jää pelkän kouluruoan varaan ja jos syödyt määrät ovat kuten minulla tai jopa pienemmät, ei olisi mikään ihme, jos iltapäivällä väsyttää ja kotiin mennessä on hillitön nälkä. Mihin koulussa pystyy keskittymään, jos pää ei toimi ja ruoka pyörii mielessä?<br />
<br />
Oma lukunsa on sitten vielä nuoret urheilijat. Jos harrastuksissa meinaa pärjätä ja liikkujana kehittyä, on ruoka ihan ykkösjuttuja huolehtia kuntoon. Kotona syödyn aamupalan ja koulussa syödyn lounaan lisäksi saatetaan tarvita välipalaa aamupäivään ja varsinkin iltapäivään. Ja välipaloilla en nyt tarkoita nopeasti huiviin vedettyjä patukoita tai juomia, vaan ihan kunnon ruokaa. Leipiä, jogurtteja, hedelmiä, pähkinöitä, puuroja, smoothieta ja sen sellaista. Peliä ei kuitenkaan voiteta pelkillä välipaloilla, vaan kyllä se koneisto laitetaan käyntiin jo aamusta. Muistakaa se!<br />
<br />
<b>Kouluruokakeskustelussa korostan kotien ja nuorten oman toiminnan merkitystä. </b>Ei ole kouluruoan vika yksistään, jos homma ei toimi. Yhdelle aterialle ei voi laittaa sellaista roolia, joka kattaisi kaiken. Elämä on muuttuvaista, niin on koulun arkikin. Jos aikataulut tökkivät tai tulee muita muuttuvia tekijöitä, on aika tai mahdollisuus riittävälle syömiselle kortilla. Suunnittelulla toki voidaan paikata monia aukkoja. Esimerkiksi huomenna syön lounaani autossa aikataulusyistä, mutta se ei vähennä syömisen tärkeyttä. Suunnitellusti eväslinjalla ja mukana helposti syötävillä välipaloilla mennään, jotta jaksan ja pysyn vireänä. Tätäkään en voi suositella pitkällä jatkuvaan käyttöön.<br />
<br />
<b>Paraskaan suunnitelma ei kuitenkaan toimi, ellei sitä noudateta.</b> Siksi nuorten oma vastuu. Mutta kyllä kaikki lähtee kuitenkin kasvattajien roolista, niin koulussa kuin kotona, ohjata nuorta kohti säännöllistä, monipuolista ja riittävää syömistä. Millaisen mallin nuorille annamme me nuorten kanssa työskentelevät? Entä millaista mallia haluamme heille antaa? Käytäntö kun ei ole aina sama kuin teoria.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHdNj7qAczAGp2CaYeMfTSCbOPHihziH28S-m5mAODn6cKsQSAa2BHRNeqQDXaIVcyKC_ReHkzmaLpzwkP-iWfOMCp51LuruTsRMzrOKmepBtrwvUxLhlL9py5mKhK6wVvWwCq-o3z47QQ/s1600/koululounas.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHdNj7qAczAGp2CaYeMfTSCbOPHihziH28S-m5mAODn6cKsQSAa2BHRNeqQDXaIVcyKC_ReHkzmaLpzwkP-iWfOMCp51LuruTsRMzrOKmepBtrwvUxLhlL9py5mKhK6wVvWwCq-o3z47QQ/s640/koululounas.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Aloittelijan virhe: huomatkaa salaatti puurolautaselle ja lusikalla syötynä :D</td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
Tämän koulun syömiskulttuuriin en ole vielä päässyt tarkemmin sisälle. Sitä mielenkiinnolla (vai kauhulla?) odottaen<br />
- Katja<br />
<br />
<i>ps. Niinhän siinä sitten kävi, että nälkä ilmoitti itsestään melko pian kotona syödyn ruoan jälkeen ja tätä postausta tehdessä nautin kaksi kinkkuvoileipää.</i><br />
<i><br /></i>
<i><br /></i>
Katja Mäkelähttp://www.blogger.com/profile/04776894248204117277noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3053748008635310322.post-11856472982513776462016-09-04T21:53:00.000+03:002016-09-04T21:58:13.694+03:00Nostalgiaa <b>Kuluneen viikon ajan olen ollut nostalgisissa tunnelmissa.</b> Oikeastaan olen ollut niissä jo kesästä alkaen, kun aloitin opiskelut. Mieleen on virrannut fiiliksiä ja muistikuvia omasta lapsuudestani, erityisesti ajasta koululaisena ala-ja yläasteella. Olen pohtinut paljon sitä, millaista elämä silloin oli, mistä tykkäsin ja miltä eläminen ja oleminen tuntui.<br />
<br />
Olen aina tykännyt koulusta ja uuden oppimisesta. Kun pääsin kasvatustieteen maailmaan ja kirjoitin ensimmäistä oppimistehtävääni, tuntui kuin olisin tullut takaisin kotiin. Kun samoihin aikoihin lakkasin tavoittelemasta tiettyjä asioita, joita luulin haluavani, ja keskittymästä siihen, mitä minulla ei vielä ollut, saavutinkin sen, mistä luovuin. Sain rauhan ja tasapainon itseni kanssa. Tyytyväisyyden. Elämän hallinnan tunteen. Asioita, joita minulla on joskus ollut, mutta jotka luulin menettäneeni. Tietämättäni olen jo vuosien ajan kaihonnut jonkin puuttuvan perään, mutten löytänyt sitä. Nyt se minulla on.<br />
<br />
En tarkoita, että olisin voinut pahoin aiemmin. Olen voinut pääosin hyvin. Mutta olen samalla kokenut elämästäni puuttuvan jotakin. Ilmeisesti olin kadottanut palan itseäni. Se palanen on samanaikaisesti pieni ja iso. Pieni siksi, ettei arkeni pääpiirteissään ole muuttunut erilaiseksi. Edelleen samat asiat ovat minulle tärkeitä. Suuri siksi, että sen palasen löytämisen vaikutus on tuntunut merkittävältä, sen vaikutus on ollut kokonaisvaltainen.<br />
<br />
<b>Minulla on niin sanotusti omempi olo. </b>Alkaneen syksyn aikana olen vähän väliä saanut itseni kiinni hyvänolon tunteesta, tunteesta, että olen juuri nyt oikeassa paikassa oikeaan aikaan.<b> </b>Että elän juuri omannäköistäni elämää, minulle tarkoitettua. Kesän aikana ja sen jälkeen palasia on loksahdellut kilahdellen paikoilleen. Niitä kaikkia yhdistää sama teema: miten elin ja olin ennen.<br />
<br />
Nämä oivallukset ovat olleet samanaikaisesti sekä miellyttäviä ja turvallisuuden tunnetta lisääviä, että herättäneet ihmetystä. Miten olen voinut olla niin sokea päivänselville asioille? Olen lähtenyt merta edemmäs kalaan, vaikka olin jo löytänyt oman rantani. Toisaalta, ehkä en osaisi nyt arvostaa sitä, mitä minulla on, jos en olisi ristiretkiäni tehnyt.<br />
<br />
<b>Nostalgisuus on näkynyt myös ruokapöydässä. </b>Juuri nyt vatkaamista odottaa puolukkapuuro ja joillekin arki-illoille on kupillinen kaakaota löytänyt tiensä. Ihme kiksejä saan myös pienistä maustetuista jogurttipurkeista, erityisesti päärynä-vaniljan makuisista Perinteinen-purkeista. Muistan sen maun Metsätähti-jogurteista, joita söin ollessani tarhaikäinen. Myös pienet lihapiirakat herättävät hymyä huulille. Kuten sanoin, pieniä isoja juttuja. Se pieni lapsi minussa on saanut äänensä kuuluville ja on onnellinen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDcp1i4ODu3q7jPewYHc_bmFYwNG6wyu_aw1khxAyNlf2-4o18aEPQpCQGEJE-imCG4c3KZlSpcJASpw92qN2CxA5ovgDSrgF_fQlQY60XdIzsxftbfhp2nVT9-bsj_dMNz4Dz6jPfS9iv/s1600/IMG_20160903_203026.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="371" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDcp1i4ODu3q7jPewYHc_bmFYwNG6wyu_aw1khxAyNlf2-4o18aEPQpCQGEJE-imCG4c3KZlSpcJASpw92qN2CxA5ovgDSrgF_fQlQY60XdIzsxftbfhp2nVT9-bsj_dMNz4Dz6jPfS9iv/s400/IMG_20160903_203026.jpg" width="400" /></a></div>
<span id="goog_1700003075"></span><span id="goog_1700003076"></span><br />
<i>Tämä postaus on samalla 7.osa oman kehon kuuntelua koskevassa postaussarjassa. Tällä kertaa pohdittiin sen pienen meissä kaikissa asuvan lapsen merkitystä ja vaikutusta elämäämme vielä aikuisiälläkin. Joskus lapsi tietää enemmän kuin muka viisas ja kokenut aikuinen. Se pieni lapsi saattaa olla irti turhista vaatimuksista ja rajoitteista, joita aikuiset itselleen asettavat. Sitä pientä lasta pitää malttaa kuunnella. Vanha sanonta "totuus löytyy kaurapuurosta" sisältää tärkeän sanoman: uskalla palata lapsuuden maisemiin ja nähdä elämä lapsen silmin. Saatat yllättyä. Niin minä ainakin tein.</i><br />
<i><br /></i>
<i>Sunnuntai-iltaterveisin</i><br />
<i>Katja</i><br />
<i><br /></i><i><br /></i>Katja Mäkelähttp://www.blogger.com/profile/04776894248204117277noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3053748008635310322.post-40780023303457960372016-09-01T19:37:00.002+03:002016-09-01T19:40:17.752+03:00Syyskuun ensimmäinen<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://www.gaudeamus.fi/wp-content/uploads/2012/06/9789524953047.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://www.gaudeamus.fi/wp-content/uploads/2012/06/9789524953047.jpg" height="320" width="224" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">www.gaudeamus.fi</td></tr>
</tbody></table>
<b>Pitkältä tuntunut elokuu on nyt taputeltu purkkiin ja tänään käännyttiin syyskuun puolelle. </b>Selkeästi syksyyn siis. Syyskuu tulee olemaan mielenkiintoinen kuukausi, todella tapahtumarikas, vaikka elokuussakin riitti kyllä säpinää ihan tarpeeksi. En kuitenkaan valita. Omassa työelämässäni tulee nyt melkoisesti, mutta pitkälti lämpimin värein. Muutokset otan tällä hetkellä avosylin vastaan.<br />
<br />
<b>Opiskelut ovat asettuneet aika kivasti arkeen. </b>Tällä hetkellä lukemani "koulukirja" Apina pulpetissa tosin on niin mielenkiintoinen, etten sitä malttaisi jättää kesken. Tässä kirjassa tutkijapari vietti lukuvuoden erään suomalaisen 9-luokkalaisen kouluarjessa. Teoksessa puheenvuoron saavat tutkijoiden lisäksi oppilaat, opettajat ja vanhemmat. Lukiessa tuntuu kuin olisi itse mukana tuossa erittäin värikkäässä elämänvaiheessa.<br />
<br />
<b>Keittiössä eletään tällä hetkellä aikalailla suvantovaihetta.</b> Vanhoilla suosikeilla tai pikaratkaisuilla mennään. Kun ideat ja suurin osa henkisestä kapasiteetista menee tällä hetkellä muihin juttuihin, on pakko jostakin höllätä. Haluan kuitenkin edelleen<br />
syödä hyvin, monipuolisesti ja riittävästi. Valmisruoat helpottavat<br />
onneksi arkea.<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://www.kokkikartano.fi/sites/default/files/tuoteryhmakuvat/230%20Kinkku-ananaspasta%20700%20g%2019.11.14%20netti_0.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://www.kokkikartano.fi/sites/default/files/tuoteryhmakuvat/230%20Kinkku-ananaspasta%20700%20g%2019.11.14%20netti_0.jpg" height="311" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">www.kokkikartano.fi. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
<b>Joten suurkiitos Kokkikartanolle mielettömän hyvän makuisista pastoista ja kiusauksista!</b> Suosittelen kokeilemaan, jos et vielä niitä ole maistanut. Hintalaatu- suhde on hyvä ja suurta eroa kilohinnallisesti kilpailijoihin ei ole (ja se mitä on, voittaa maussa mennen tullen). Näitä bongaan usein -30% merkeillä vielä. Näistä voi hyvin sanoa, että aivan kuin olisivat itsetehtyjä :)<br />
<br />
<b></b><br />
<b>Alkuviikon eräs mainittavan arvoinen pikaratkaisu oli klassikkokiinalaisannoksen tekeminen Uncle Ben'siä hyödyntäen. </b>Jasmiiniriisi, sweet & sour valmiskastike maustamattomien kanasuikaleiden joukkossa, paahdetut cashewpähkinät ja vihersalaatti toimivat äkillisen kiinalaisen ruoan kaipuun tyydyttäjänä. Hyvää oli!<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDfuQULhDEDH87cxMWCfIGFJaKv3Dq4_9QLL5PC0osvVJFPr6SuxOfSeRME1ZtueOZBvGicjHIul9J5XwnTISL1XDEfgbO9NyPemnDkjFODiycS0se9Zj0pQYcHyd3l81nIwvpF-jXybnA/s1600/IMG_20160830_135242.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDfuQULhDEDH87cxMWCfIGFJaKv3Dq4_9QLL5PC0osvVJFPr6SuxOfSeRME1ZtueOZBvGicjHIul9J5XwnTISL1XDEfgbO9NyPemnDkjFODiycS0se9Zj0pQYcHyd3l81nIwvpF-jXybnA/s640/IMG_20160830_135242.jpg" width="640" /></a><br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Tällaista tällä kertaa. Hyvää syksyistä torstai-iltaa kaikille!<br />
- Katja<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Katja Mäkelähttp://www.blogger.com/profile/04776894248204117277noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3053748008635310322.post-54751181438027328202016-08-29T19:50:00.002+03:002016-09-01T19:41:28.136+03:00Elämän pieniä suuria iloja<b>Joskus on ihanaa ja tarpeellista....</b><br />
<ul>
<li>Viettää lomapäivää heti viikon alkajaisiksi</li>
<li>Lähteä pois kaupungista</li>
<li>Istua autossa pelkääjän paikalla ja nauttia maisemista</li>
<li>Syödä lounas ravintolassa</li>
<li>Ihmetellä kaupunkia</li>
<li>Kävellä kauniin kuulaassa syksysäässä</li>
<li>Shoppailla syksyyn sopivia kenkiä</li>
<li>Sovitella ISO kasa vaatteita ja ostaa niistä muutama </li>
<li>Tutustua uuteen kahvilaan ja nauttia jäätelöä</li>
<li>Juoda iso kuppi haudutettua teetä toisessa kahvilassa</li>
<li>Yökyläillä sukulaisten luona</li>
<li>Olla irti peruskotitöistä</li>
<li>Uppoutua illalla hyvään kirjaan lyhyempien yöunienkin uhalla</li>
<li>Haaveilla erilaisesta elämästä</li>
<li>Nauttia hetkistä juuri tässä ja nyt</li>
</ul>
<div>
<br /></div>
<div>
<div>
Hyviä viimeisiä elokuun päiviä!</div>
<div>
-Katja</div>
</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGnMAM4cINCMYajyfOti8Na_J1jHwsjdLJOQ1OOZ_i_p0OZzO04ejf1HR_i45-D2BWnSCmeWzbvfd9J8sTkpcEETPRjlh0Diuhyphenhyphen7LTjv28qAVF_iNlzZRlPQmRn8dJaqwBUDHJzPUCY2WX/s1600/Snapchat-7315316262145388113%257E2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGnMAM4cINCMYajyfOti8Na_J1jHwsjdLJOQ1OOZ_i_p0OZzO04ejf1HR_i45-D2BWnSCmeWzbvfd9J8sTkpcEETPRjlh0Diuhyphenhyphen7LTjv28qAVF_iNlzZRlPQmRn8dJaqwBUDHJzPUCY2WX/s640/Snapchat-7315316262145388113%257E2.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Oulussa on todella hyvä kreikkalainen ravintola</td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnzmIQh3lrLAk7jkBgwfD64k4bHFAvjRPx8_3DnKrzK-fER73RF8wpORW9isIbgUpur5EXa0S1tk0dbag8dB_7a8ye1qcVWCUNNqaQodcjQ-uwCempmMqlfI4FeBOVmEzcwGQileEu9WuI/s1600/Snapchat-2933925407491792744%257E2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnzmIQh3lrLAk7jkBgwfD64k4bHFAvjRPx8_3DnKrzK-fER73RF8wpORW9isIbgUpur5EXa0S1tk0dbag8dB_7a8ye1qcVWCUNNqaQodcjQ-uwCempmMqlfI4FeBOVmEzcwGQileEu9WuI/s640/Snapchat-2933925407491792744%257E2.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ihastuin uuteen italalaiseen (tai minulle uuteen ;)) kahvilaan</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Ps. Snäppään silloin tällöin @katjamakel</i></div>
</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
Katja Mäkelähttp://www.blogger.com/profile/04776894248204117277noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3053748008635310322.post-59964449284846665672016-08-26T20:24:00.000+03:002016-08-26T20:24:00.781+03:00Oman kehon kuuntelu osa 6<b>Mietteliäs maanantai, tuskaisa tiistai, käänteentekevä keskiviikko, toiveikas torstai ja paras perjantai. Näin nimesimme viikonpäiviä työkavereiden kanssa. </b>Arki on täynnä erilaisia ajatuksia ja mielentiloja. Toiset päivät soljuvat kuin itsestään, toiset tuntuvat raskailta ja tunkkaisilta aamusta alkaen. Jokaisella meillä on oma lempipäivämme ja inhokkimme. Itse olen aina pitänyt eniten torstaista ja inhonnut sunnuntaita. Liittynee jotenkin lempiohjelmaani Teho-osastoon, mutta myös viikon loppumisen ja alkamisen aiheuttamiseen tuntemuksiin.<br />
<br />
<b>Tämän viikon vinkki oman kehon kuunteluun liittyy viikonpäiviin. </b>Oletko pistänyt merkille, miten energiatasosi vaihtelevat eri päivinä? Hyödynnätkö tätä vaihtelua omaksi hyväksesi? Tämä onnistunee parhaiten säännöllistä työtä tekevillä, ei välttämättä vuorotyöläisillä, mutta kehotan silti omalla kohdalla miettimään asiaa. Nimittäin tätä tietoa voi hyödyntää, jos vain mahdollista, oman viikon rakentamisessa ja omien tavoitteiden ja odotusten suhteuttamisessa voimavaroihin. Tiedän esimerkiksi, että maanantaisin en välttämättä ole tehokkaimmillani, jos unirytmi on sekoittunut viikonloppuna. Silloin pyrin olemaan suunnittelematta vapaa-aikaani kovin tarkasti. Teen enemmän juttuja fiilispohjalta. En myöskään lataa lauantaille odotuksia, sillä viikon kuormittavuudesta riippuen voi olla parempi pitää se päivä vain itsellä. Sen sijaan tiistaina, torstaina ja perjantaina energiaa piisaa, joskus myös sunnuntaina. Keskiviikko on aina vähän mysteeri, se menee miten menee.<br />
<br />
<b>Käytännön seurauksina osaan olla itseäni kohtaan armollisempi tai vaihtoehtoisesti saada itsestäni eniten irti. </b>Aina kun ei voi onnistua parhaalla mahdollisella tavalla, vaikka haluaisi. Ja joskus taas tuntuu kuin kaikki olisi mahdollista. Kun arjessa on muutenkin kiirettä, suorittamista, vaatimuksia ja paineita, olisi kokonaisuuden kannalta tärkeää osata vähentää sitä muualta, sieltä, missä sitä ei välttämättä tarvita. Jos työssä tai perheen pyörittämisessä ei voi himmailla, on oman vapaa-ajan oltava sitä varten.<br />
<br />
<b>Himmailu</b> ei tarkoita välttämättä täyslepoon pyrkimistä ja spa-hoitoja, vaan ennen kaikkea muutosta mielessä. Ylimääräisten vaatimusten karistamista. Täydellisyyden tavoittelusta irtipäästämistä. Nauttimista siitä, mitä tekee. Läsnäoloa. Liikkuessa kehon hallintaa. Hengittämistä. Olemista itselle ja itsessä tässä ja nyt, ehdoitta. Ei mikään helppo tehtävä, jos on tottunut painamaan menemään, miettimään mielessä tuhatta ja yhtä asiaa kerralla, suunnittelemaan jo seuraavaa hetkeä ja vielä kaiken kukkuraksi moittimaan itseä huonosti hoidetuista hommista tai epätäydellisistä suorituksista aiottuun verrattuna. Tavoittelemaan aina vain jotakin sellaista, mitä juuri nyt ei ole saatavilla.<br />
<br />
Himmailu on kuitenkin sen työn arvoista. Se tyyneys, minkä se saa aikaan. Ne vähemmän kireydet kehossa, mitä se saa aikaan. Se tyytyväisyys omasta elämästä, mitä se saa aikaan. Niitä tahtoisin kaikkien kokevan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://hidastaelamaa.fi/wp-content/uploads/2015/06/lama.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://hidastaelamaa.fi/wp-content/uploads/2015/06/lama.jpg" height="640" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<b>Älkää kuvitelkokaan, että olen mestari oman kehon kuuntelussa ja siksi annan vinkkejä siihen liittyen. </b>Ehei. Olen tehnyt tätä oppimismatkaa koko ikäni, pudottaen pala palalta turhaa kuormaa vuosien varrella. Ja tulen tekemään matkaa tästä edespäinkin. Kokemus opettaa ja kokeilujen myötä olen oppinut luottamaan kokemuksiini ja kehoni viesteihin. Usein ne tajuaa vasta jälkikäteen ja osaa liittää havaintoja toisiinsa. Sillä sitä se on. Palapelin rakentamista, omien fiilisten tarkastelua eri näkökantilta, rohkeutta kyseenalaistaa omaa mieltä. Usein muutokset ovat olleet niitä parhaiden oivallusten aikaa. Kun jokin muuttuu ulkoisesti, havaitsen muutosta myös sisäisesti. Ja se pistää miettimään. Se pistää nöyräksi ja muistuttaa, miten paljon onkaan vielä opittavaa.<br />
<br />
<b>Osa oppimista on uskallus muuttaa vanhoja totuttuja malleja.</b> Se, jos mikä, on pelottavaa. Mutta suorittamisella ja itseltäni jatkuvalla vaatimisella en ole saavuttanut haluamani asioita. Sen sijaan juuri luopumalla niistä olen saanut sitä, mitä haen. Lisäksi saan todennäköisemmin pitää uudet tapani, kun kireä mieleni ei ole torpedoimassa yrityksiäni. Kun minulle jää hyvä mieli ja rennompi kroppa, olen tyytyväisempi myös huomenna ja ensi viikolla jne. Ja tyytyväisyys on se, mikä saa viihtymään omissa nahoissani. Tyytyväisyydestä tiedän tehneeni oikein itseäni kohtaan. Tyytyväisyydestä tiedän olevani oikealla tiellä. Ja tyytyväisyys saa minut paitsi kuuntelemaan kehoni ja mieleni viestejä entistä suuremmalla mielenkiinnolla myös uskomaan ja luottamaan niihin.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJOv92ZkE6CIutn0wvoWPSD0fWP_1UY2V2SPz5f4Xg-UoXZMHsae7qAPeudYzDvhdp0Cb2xdn_ANuimpAFZDa8PEL5OtArNMjMKN0AjCweHMVmoH1ATHr6geEhHzisH4ckiIQWr2GMhoJm/s1600/positiviinen+psykologia_epa%25CC%2588ro%25CC%2588innin.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJOv92ZkE6CIutn0wvoWPSD0fWP_1UY2V2SPz5f4Xg-UoXZMHsae7qAPeudYzDvhdp0Cb2xdn_ANuimpAFZDa8PEL5OtArNMjMKN0AjCweHMVmoH1ATHr6geEhHzisH4ckiIQWr2GMhoJm/s640/positiviinen+psykologia_epa%25CC%2588ro%25CC%2588innin.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<b>Mitä tulee tähän viikkoon, olen tyytyväinen siihen. Nautin tästä perjantaista. Se on ollut tällä viikolla ehkä paras päivä. </b>Ensi viikko onkin sitten oma tarinansa. Luvassa on paljon uutta ja mielenkiintoista tapahtumaa, mutta varmasti kohtaan myös ikävämpiä asioita. Koska that's life. On parempi, etten suunnittele liian tarkasti päiviä eteenpäin. Perussabluuna, siis säännöllinen syöminen, liikkuminen ja nukkuminen, pidetään mukana, mutta en edes yritä toistaa tämän viikon kaavaa. Koska viikot ovat erilaisia. Koska viikonpäivät ovat erilaisia.<br />
<br />
<i>Believe me, I've been there, done that. And trust me, it wasn't worth it. </i><br />
<i><br /></i>
Parasta perjantaita kaikille!<br />
<br />
-Katja<br />
<i><br /></i>
<i><br /></i>
<br />
<br />Katja Mäkelähttp://www.blogger.com/profile/04776894248204117277noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3053748008635310322.post-77210972257127854552016-08-24T20:59:00.003+03:002016-08-24T20:59:49.078+03:00Keskiviikon kaaoskeittoa<b>Kattilallinen keittoa saa tämän tytön hymyilemään.</b> Tänään taas kasasin isoon kattilaan hautumaan ripellyksiä jääkaapin sisällöstä. Lopputulos: Äärettömän hyvää ruokaa! Mieheltäni sateli myös kehuja, jotka lämmittivät mieltäni entisestään. Tämä päivä on muutenkin ollut erittäin onnistunut ja aurinkoinen, joten annan keskiviikolle arvosanaksi täyden kympin!<br />
<br />
<b>Värikästä kaaoskeittoa kehiin, volá!</b><br />
<b><br /></b>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEVKPHfLDoFhLzvAA1UbVg6aWdWNAuTNM2f2ssVtTMa-mG9hrvU970leTx64oBjP7bTjN1-rtwPyV8cb_cb_7stZIb_F3x9gVDeOojeCvmd7rpCC1Ud6tyrus0orBf4gYl8wkElTmm9fmf/s1600/ainekset.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEVKPHfLDoFhLzvAA1UbVg6aWdWNAuTNM2f2ssVtTMa-mG9hrvU970leTx64oBjP7bTjN1-rtwPyV8cb_cb_7stZIb_F3x9gVDeOojeCvmd7rpCC1Ud6tyrus0orBf4gYl8wkElTmm9fmf/s400/ainekset.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: small;">Bataattia, paprikaa, kesäkurpitsaa, maissia, kanan jauhelihaa, chorizotikkuja, pestoa, kanafondia (tai vastaavia aineksia)</span></td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCwyLnJU4STVEBrxU7Kdq5aqs-1CTXkYwlNWLv2SEbkY9Z7k67HjDRs80ssM70GZrwJ_Dg9taAjKFZcN3QRmq0XQcY7tVOU4TrLJUvsT023OSFW9K7d_LRKbTjWpwA0XIWBTX0to-PkO1M/s1600/pilkotut.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCwyLnJU4STVEBrxU7Kdq5aqs-1CTXkYwlNWLv2SEbkY9Z7k67HjDRs80ssM70GZrwJ_Dg9taAjKFZcN3QRmq0XQcY7tVOU4TrLJUvsT023OSFW9K7d_LRKbTjWpwA0XIWBTX0to-PkO1M/s400/pilkotut.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: small;">Pilkotaan kasvikset ja tikut, paistetaan jauheliha ja lisätään pesto (1-2 rkl).</span></td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAYXKS-CG-LWnQmhdj1BMxWJJSWIzy35t6QY-6b-KACmoKmCOX4wpHDliD9EUt9iBs-NYlByz2iw8IvbsHEPz5SV6xKpOpZk4_Q3XsZeQmo-6bnsSVijRoQbmZrXmUBe5pL-Rf045YFh1X/s1600/kattilassa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAYXKS-CG-LWnQmhdj1BMxWJJSWIzy35t6QY-6b-KACmoKmCOX4wpHDliD9EUt9iBs-NYlByz2iw8IvbsHEPz5SV6xKpOpZk4_Q3XsZeQmo-6bnsSVijRoQbmZrXmUBe5pL-Rf045YFh1X/s400/kattilassa.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: small;">Keitetään bataattilohkoja vedessä, johon lisätään fondi (1 rkl). Noin 10 min kuluttua lisätään muut ainekset ja annetaan kiehua vielä 5-10 min. Tarkistetaan maku.</span></td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfYhH548Z2eL2tmLRR3k3prYYtriewdjtDxvzo1x-8UJK4eB_X59F8IErrAdF0zncIrmS3IvGjQT8titzqBIvosv9135kxD18VNX6umLGLxuOIojELlXH3B8mRtRS43DaQ1ek0501n0yer/s1600/keitto.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfYhH548Z2eL2tmLRR3k3prYYtriewdjtDxvzo1x-8UJK4eB_X59F8IErrAdF0zncIrmS3IvGjQT8titzqBIvosv9135kxD18VNX6umLGLxuOIojELlXH3B8mRtRS43DaQ1ek0501n0yer/s400/keitto.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: small;">Nautitaan esimerkiksi maustamattoman tuorejuuston kera. Nam!</span></td></tr>
</tbody></table>
<br />
<b><br /></b>
Hyvää keskiviikon jatkoa kaikille!<br />
<br />
-Katja<br />
<br />
<i>Ps. Illalla alkaa odottamani uusi ohjelma Livillä, nimittäin Maaret Kallion luotsaama Yhden illan juttu. Saa nähdä millainen se on :)</i><br />
<i><br /></i>
<i><br /></i>
<br />Katja Mäkelähttp://www.blogger.com/profile/04776894248204117277noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-3053748008635310322.post-44600678546690669852016-08-22T20:13:00.002+03:002016-08-22T20:13:30.141+03:00Ruokapöydästä oppimisen tielle<b>Näin aikuisena opiskellessa sitä tulee suhteutettua uutta vanhaan aika huomaamatta. </b>Tänään pohdin itsekseni lasten (ja miksei aikuistenkin) oppimista tukevia tekijöitä. Tai taustatekijöitä tarkemmin sanottuna. Asioita, joita sekä pienen oppijan ja vanhempien olisi hyvä muistaa jo kotona. Toki muillakin asioilla on merkistystä, nämä asiat vain sattuivat ensimmäisenä tulemaan mieleen.<br />
<br />
<b>Ensimmäisenä tulee tietysti syöminen (ylläri ylläri). </b>Teoriassa tiedossa, mutta käytännössä hukassa<b>. </b>Kuinka oppimista voi olettaa tapahtuvan tarkoituksenmukaisesti, jos kroppa ja aivot eivät saa aamusta alkaen polttoainetta? Kuinka jaksaa keskittyä, olla kiinnostunut, muistaa ja jaksaa olla yhteistyökykyinen, jos naama nukkuu vielä? Kuinka jaksaa iltapäivälle asti, jos koulussa ei syö? Syömisen tärkeyttä tuskin kukaan kiistää, mutta erilaisten pegagogisten menetelmien yms. rinnalla kulkeekohan syöminen yhtä tärkeänä vaihtoehtona, ellei kaiken oppimisen lähtökohtana? Enkä tarkoita nyt mitään peruslautasmallijuliste-valistusta, vaan todella syömisen merkityksen korostamista ja myös sen mahdollistamista? Entä tehdäänkö koteihin selväksi syömisen tärkeys?<br />
<br />
Pitäisi.<br />
<br />
<b>Toisena tulee mieleen kodin puheet esimerkiksi opiskelemiseen ja vaikkapa kouluruokaan liittyen. </b>Jos kotona kouluruokaa moititaan huonoksi, tarvitseeko ihmetellä, jos lapsi ei sitä syö? Jos opettajan tekemiä ratkaisuja kritisoidaan lapsen kuullen, kuinka hyväksi voi opettaja-oppilas-suhde muodostua? Kannatan toimintamallia, jossa vanhemmat ovat yhteydessä suoraan opettajaan käyttämättä lasta välikätenä tai kannustavat syömiseen ruoan kritisoimisen sijaan. Tällä tavoin säilytetään mielestäni lapsen mahdollisuus avoimeen suhtautumiseen koulua kohtaan ja omien mielipiteiden muodostamiseen. Harvemmin kun asiat koulussa tai muualla tapahtuvat syyttä ja toisaalta myös koulun on hyvä saada palautetta kodeilta kehittymismielessä. Ja tietysti toisinpäin. Asiat voi keskustellessa oppia näkemään laajemmassa perspektiivissä. Lapsikin.<br />
<br />
Tällaisia mietteitä maanantaihin,<br />
-Katja<br />
<br />Katja Mäkelähttp://www.blogger.com/profile/04776894248204117277noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3053748008635310322.post-56115209488504170432016-08-20T16:41:00.004+03:002016-08-20T16:41:53.875+03:00Oman kehon kuuntelu osa 5<br />
<b><div style="text-align: center;">
<b>Oletko vireessä?</b></div>
</b><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div style="text-align: center;">
Koetko olosi tasaisen virkeäksi?</div>
<div style="text-align: center;">
Levänneeksi?</div>
<div style="text-align: center;">
Hyväntuuliseksi?</div>
<div style="text-align: center;">
Aikaansaavaksi?</div>
<div style="text-align: center;">
Saatko ajatuksistasi kiinni?</div>
<div style="text-align: center;">
Kykenetkö säätelemään tunteitasi?</div>
<div style="text-align: center;">
Saatko nukahdettua hyvin?</div>
<div style="text-align: center;">
Nukutko hyvin?</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Etkö?</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b>Oletkohan epävireessä?</b></div>
<div style="text-align: center;">
Jatkuvasti väsynyt?</div>
<div style="text-align: center;">
Kireä?</div>
<div style="text-align: center;">
Mikään ei kiinnosta?</div>
<div style="text-align: center;">
Asiat eivät hoidu?</div>
<div style="text-align: center;">
Mikään ei tunnu sujuvan?</div>
<div style="text-align: center;">
Pää tuntuu sumuiselta?</div>
<div style="text-align: center;">
Ajatuksista on vaikea saada kiinni?</div>
<div style="text-align: center;">
Tunteet heittelevät?</div>
<div style="text-align: center;">
Niillä on aivan oma elämänsä?</div>
<div style="text-align: center;">
Nukahtaminen takkuaa?</div>
<div style="text-align: center;">
Nukut pinnallisesti?</div>
<div style="text-align: center;">
Mikään määrä unta ei riitä?</div>
<br />
<b><a href="http://lounaallaravitsemusterapeutinkanssa.blogspot.fi/2016/08/oman-kehon-kuuntelu-osa-4.html">Edellisessä</a> oman kehon kuuntelua koskevassa postauksessa kerroin havainnoistani liittyen kuukautiskiertoon.</b> Että on helpompi ymmärtää itseään, kun voi asettaa havaintojaan johonkin viitekehykseen, tässä tapauksessa kuukautiskierron toimintaan. Vireystila on mielestäni toinen oivallinen viitekehys itsensä ymmärtämisessä.<br />
<br />
<b>Optimaalinen vireystila. Alivireystila. Ylivireystila. </b><br />
Nämä käsitteet pukivat hyvin sanoiksi kokemuksiani itsestäni luettuani pari vuotta sitten Elaine N.Aronin teoksen Erityisherkkä ihminen. Ajateltiin sitten erityisherkkyyttä olevan olemassa tai ei, opin ymmärtämään paitsi itseäni myös muiden ihmisten käyttäytymistä ja kokemusmaailmaa tämän teoksen avulla. Mielestäni järkeviltä kuulostavien selitysten avulla sain mahdollisuuden olla pienen askeleen edellä omia reagointitapojani tai ylipäätään tilanteen tasalla.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<b>Sanaa vireys ja vireystilaa voidaan määritellä monin eri tavoin</b>. Puhekielessä stressillä varmasti viitataan samoihin asioihin. Itse olen kuitenkin opiskeluajoista lähtien kantanut mukanani mielikuvaa stressistä rikkaruohona, josta on syytä pyrkiä eroon jo varhaisessa vaiheessa (kiitos erään mielenkiintoisen stressitutkijan luennon), joten minulle stressi on vain huono asia. Siksi käytän mieluummin vireystilaa kuvaamaan suoriutumisen ja voinnin eri tasoja perusarjessa. </div>
<br />
Määrittelen alivireystilan yleiseksi väsymystilaksi, kokemukseksi alisuoriutumisesta tavallisista arkipäivän askareista. Optimaalinen vireystila puolestaan on sopivaa sekä henkistä että fyysistä suorituskykyä ja ylivireystilassa ollaan hypersupertehokkaita duracellpupuja.<br />
<br />
Sekä ali- että ylivireystila pitkään jatkuneina heikentävät hyvinvointia, mutta ovat joskus erittäin tarpeellisia akkujen latautumiseksi tai haasteista selviämiseksi. Optimaalista vireystilaa voi pitää tavoitteena, mutta siihen pääseminen ja sen ylläpitäminen vaativat työtä. Joskus hyvistäkin aikeista huolimatta vireystilat kääntyvät laskuun tai nousuun, ja se on ok. Olennaisempaa kuin tietyn tilan saavuttaminen, on ali- ja ylivireystilan mahdollisimman lyhyt kesto ja kyky hoitaa itseään vaihtelevissa olosuhteissa. Elämässä muutoksilta kun ei voi välttyä ja aina ei vain jaksa tai voi tehdä parastaan.<br />
<br />
<b>Miten itsensä voi virittää optimaaliseen vireyteen?</b><br />
Kaikki lähtee perustarpeista huolehtimisesta. Unesta ja levosta. Liikkumisesta. Syömisestä. Antoisista ihmissuhteista. Mielekkäästä tekemisestä, omannäköisistä jutuista.<br />
<br />
Mikäli homma on jo lähtenyt lapasesta, tiedät laiminlyöneesi itseäsi ja elämässä myllertää, tarvitaan tietoista himmaamista. On pureuduttava takaisin perusasioiden pariin. Laitettava kuntoon se, mitä voidaan, otettava oma elämä omaan haltuun niiltä osin kuin voidaan. Keho ja mieli eivät palaudu itsestään. Yhtä pilleriä tai taikakonstia asioiden järjestämiseen ei ole. Vireystilan palautuminen voi viedä päivän tai kuukausia, riippuen siitä, kuinka kauan ollaan oltu hukkateillä. <br />
<br />
<b>Joskus alivireystila voi olla muutakin kuin ylirasituksesta johtuvaa.</b> Se voi olla seurausta myös liian vähäisistä mieltä ja kehoa stimuloivista ärsykkeistä. Esimerkiksi minulla rytmitön päivä tekee oloni vetämättömäksi. Laiskat lauantait tai sunnuntait ovat joskus todella tarpeen, joskus taas on parempi laittaa kello soimaan myös viikonloppuisin tai sopia aamuille jotakin kroppaa herättävää tekemistä. Kesällä totesin opiskelun sujuvan parhaiten lähtemällä pois kotoa kirjastolle lukemaan, kotona kun hommasta ei meinannut tulla mitään.<br />
<br />
<b>Vireystila on kuin tasapainottelua aalloilla tai strapetsilla kävelyä. </b>Tarvitaan itsensä tuntemista ja omista tarpeista huolehtimista. Joskus tarvitaan enemmän lepoa, joskus enemmän aktiviteetteja. Joskus rauhallisuus on avainsanana, joskus tarvitaan revittelyä. Vireystila on jotakin hyvin hienovaraista. Asia, josta olen joutunut luopumaan ja josta joudun itseäni aika ajoin muistuttamaan, on itseltään tiettyjen asioiden vaatiminen. En voi täysin ennakoida seuraavaa viikkoa ja tulevien tapahtumien vaikutuksia itseeni. Siksi en voi laatia kiveen hakattuja suunnitelmia viikonlopulle tai arki-illoille. Työt ja opiskelut tulee hoitaa, mutta vapaa-aika, se oma aika, on oltava itseä varten niin paljon kuin mahdollista, jotta itsestään on mahdollista antaa ulospäin muille ihmisille ja asioille. Emme voi siis itse rakentaa vireystilaamme kuin tiettyyn pisteeseen asti, loput ovat sellaista kemiaa ja fysiologiaa, jota meidän ei kuulukaan hallita.<br />
<br />
<b>Kokeilemalla eri tapoja ja havainnoimalla niiden vaikutuksia omaan olotilaan ja suorituskykyyn oppii paljon itsestään. </b>Tärkeää on pitää mieli avoimena ja tuntosarvet valppaina. Oman vireystilan muutokset ovat loistavia opettajia omasta kehosta. Kunhan vain maltat kuunnella niitä<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2MZgfwKjmf6YcBnkwtqA0OsqTb3pz8DbDZgrEnK9UftKYhvwHo32d8hro0wOm2Vytbubyyet8THPtiRFFn5hBjHr9EZYGNzLB6XB739mYOrRE2jwDHxgXiV0_48l1xD9ylrF9CvxdHd8Q/s1600/positiviinen+psykologia_ainakunkaadut.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2MZgfwKjmf6YcBnkwtqA0OsqTb3pz8DbDZgrEnK9UftKYhvwHo32d8hro0wOm2Vytbubyyet8THPtiRFFn5hBjHr9EZYGNzLB6XB739mYOrRE2jwDHxgXiV0_48l1xD9ylrF9CvxdHd8Q/s400/positiviinen+psykologia_ainakunkaadut.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Laiskanletkeää tai liukkaastiluistavaa lauantaita kaikille!<br />
<br />
-Katja<br />
<br />
<br />Katja Mäkelähttp://www.blogger.com/profile/04776894248204117277noreply@blogger.com0