Negatiivisesta kultturiperimästämme
Mieti hetki omalla kohdallasi…
Mistä keskustelet naapureiden, työkavereiden, ystäviesi kanssa? Kun menet kotiin työpäivän jälkeen, mistä asioista kerrot puolisollesi? Kun luet lehteä tai katsot televisiota, mitkä otsikot ja uutisjutut pomppaavat silmillesi?
En ylläty, jos teemat ovat negatiivisia. Synkiltä ja alakuloisilta viesteiltä ei voi ympäristössämme välttyä. Käsittelen työssäni syömishäiriötä sairastavien kanssa sairaudelle ominaista negatiivista ajattelumaailmaa ja sen aiheuttamia tulkintoja ja käyttäytymismalleja. Näitä malleja tunnistan myös sellaisilla henkilöillä, joilla ei ole diagnosoitua sairautta.
Tästä näkökulmasta tarkasteltuna sairastuminen ei olisi vain yksilön ominaisuus, vaan yhteisesti jaettava kulttuuriperintö, josta osa saa enemmän, osa vähemmän. Osa diagnosoidaan, osa ei. Toiset ovat synnynnäisesti herkempiä ympäristön viesteille kuin toiset.
Ongelmia ja pahaa oloa on todellisuudessa enemmän kuin on esimerkiksi diagnosoituja syömishäiriöitä sairastavia, puhumattakaan muista sairauksista, joissa negatiivinen ajatusmaailma on osana. Tällainen on liitetty esimerkiksi masennukseen, sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2. diabetekseen.
Negatiivinen kierre
Negatiivinen ajattelu lisää negatiivisia tunnetiloja, psyykkistä pahaa oloa ja se yksinkertaisesti lamaannuttaa. Negatiivisuus ruokkii itse itseään, kerää ympärilleen lisää negatiivisuutta.
Oletko havainnut surullisena ollessasi miettiväsi herkemmin huonoja kokemuksia, negatiivisia asioita ja toivottomuus sen kuin kasvaa? Tuntuuko päivä menevän huonosti, jos olet jo aamulla ollut huonolla tuulella?
Henkisen ja fyysisen puolen yhteydestä kertoo esimerkiksi lihaksiston ja mielialan kytkeytyminen toisiinsa siten, että matala mieliala heikentää ryhtiä ja huono ryhti heikentää mielialaa. Myös ruoansulatuskanavan toiminta heijastaa mielialaa ja tunnetiloja. Toiminnalliset vatsavaivat ovat yleistyneet samalla kun yhteiskunnassa kiire ja paineet ovat lisääntyneet. Sattumaako? Tuskin.
Apuna positiiviset ajatukset
Vaihtoehtona on positiivinen ajattelutapa, sillä positiivisuus lisää psyykkistä hyvinvointia ja auttaa toipumaan negatiivisen ajattelumaailman seurauksista. Kuten negatiivisuudelle on jo annettu, myös positiivisuudelle tulisi antaa enemmän tilaa ja ääntä. Sen voi aloittaa itsestään vaikka heti.
Kun aamulla heräät, voit päättää itse, laitatko päähäsi mustat, negatiiviset lasit vai värikkäät, positiiviset lasit, joiden läpi alkavaa päivää katsot. Näetkö ulkona synkän syksysään vai kuulaan kauniin syysaamun? Mietitkö jo aamulla, mitä kaikkea pakollista on ohjelmassa vai keskitytkö käsillä olevaan hetkeen ja annat sille mahdollisuuden muodostua hyväksi? Luetko naistenlehdestä syyllistyen, mitkä asiat sinun kohdalle eivät toteudu vai onko se sinulle pelkästään ajankulua?
Suomalaisia sananlaskuja- pelkkää puhettako?
Kyse ei ole todellisuuden värittämisestä, vaan suhtautumistavasta, tavasta katsoa maailmaa. Suhtautumistavalla luodaan puitteita omalle elämälle ja sen suunnalle. Eli ihan pikkuasiasta ei puhuta. Vanha sanonta “Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan” kuvaa hyvin asian ydintä, samoin sanonta “sitä saa mitä tilaa”.
Ajatukset tuottavat kaltaisiaan tekoja, kokemuksia ja havaintoja.
Kolikolla on aina kaksi puolta. Kokeile yhden päivän ajan tietoisesti nähdä itsessäsi, puolisossasi, lapsissasi, työkavereissasi valittamisen ja harmittelun sijaan hyviä puolia. Se voi vaatia paljonkin työtä, aktiivista ajatustyöskentelyä, mutta on mahdollista ja palkitsee hyvillä fiiliksillä. Positiivisuus antaa voimaa, “mennä vaikka läpi harmaan kiven”.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti