maanantai 10. lokakuuta 2016

Viimeistä viedään

Muistatteko, kun syksyn alussa vihjailin tälle syksylle olevan luvassa uusia tuuliaOn aika paljastaa, mitä ne sitten tarkoittivat.

Osalle tämä voi tulla uutisena, osa jo tietääkin, että Syömishäiriöklinikka ja samalla Terveyspoli lopettaa toimintansa tämän viikon jälkeen, 16.10. Samalla oma työni syömishäiriötä sairastavien parissa loppuu toistaiseksi. Kulunut syksy on mennyt vanhan työn lopettamiseen ja uusien kuvioiden aloittamiseen liittyvissä kuvioissa. Fiilikset ovat ovat päällisin puolin hyvät, odottavat ja innostuneet. Haikeutta on myös ollut ilmassa, kun 6 vuotta kestänyt ajanjakso päättyy. Mutta niinhän se menee. Jonkun on loputtava, että uusi voi alkaa.

Uusia tuulia on luvassa myös blogin puolella. Olen jo jonkin aikaa pohtinut blogin tulevaisuutta. Pidän kirjoittamisesta, mutta kaipaan muutosta. Kun kuulin työn loppumisesta, sinetöi sen päätökseni lopettaa tämä blogi tällaisenaan ja jatkaa uuden blogin pitämistä muualla, osana blogiyhteisöä. Olen perustanut, mutten vielä julkaissut, uuden blogin Lily.fi-sivustolle, jossa tulen jatkamaan viimeistään marraskuussa. Ilmoitan blogin uuden osoitteen, kun kaikki on valmista. Tämä blogi jatkuu tällaisenaan siihen asti. Uuden blogin nimi on Onnellinen keho, kuten kirjani nimi. Aihepiiri tulee siis olemaan pitkälti samaa kuin tässä blogissa, mutta luvassa on myös erilaista sisältöä.

Teemaan sopivasti löysin kesällä tästä syksystä tietämättä erään hyvin osuvan biisin. Egotripin "Vuosi nolla" pukee hyvin sanoiksi koko kuluneen vuoden, joka on ollut tähän asti kaikkea muuta, mitä etukäteen olin odottanut. Mutta en valita. Pikemminkin tämä vuosi vahvistaa sen tosiasian, että elämässä et voi koskaan tietää, mitä se eteen heittää. Se on ihanaa ja pelottavaa yhtäaikaa, mutta ainakin itselleni luo toivoa ja uskoa parempaan. Unelmat voivat toteutua, kun niitä vähiten odottaa.

Kuunnelkaa ja fiilistelkää:



Hyvää alkanutta viikkoa!  Tällä viikolla luvassa ajatuksia syömishäiriön hoidosta sekä tottakai Halloween-aiheisista läksäreistämme! Viimeistä viikkoa viedään, mutta ei anneta sen haitata menoa. Potilaat hoidetaan loppuun asti hyvässä hengessä, kuten tähänkin asti :)

-Katja


5 kommenttia:

  1. Anonyymi10/10/2016

    Tsemppiä, menestystä ja onnea tulevaan! <3

    Tosi kurja kuulla, että työsi syömishäiriöisten parissa loppuu. :( Jotenkin pisti ajattelemaan, että mihin suuntaan sh:n hoidossa ollaan menossa, jos paikkoja lakkautetaan.

    Olen itse kovasti miettynyt ravitsemusterapeutin ammattia, joten mitä mieltä olet kannattaako alalle kouluttautua, mikäli haluaisi työllistyä?

    Kiva kun perustat uuden blogin. Odotellen sen ilmestymistä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todnäk sote-uudistusta odotellessa, aika näyttää, miten sh:n hoidolle käy, toivottavasti nykyistä paremmin.

      Ravitsemusterapeuttien työllistymisestä tällä hetkellä en osaa sanoa muuta kuin että työtä tekevälle kyllä aina työtä löytyy, eri asia sitten on että mistä ja millaisella työnkuvalla. Jos ei yrittäjyyttä pelkää, niin ravitsemus- ja terveysala ylipäätään ovat nyt kuumaa kamaa ja ravitsemusterapeutteja näyttää enenevissä määrin oman toiminimen takaa löytyvän. Sote-uudistus saattaa tuoda lisätyötä ja uusia virkoja, mutta koko sote on itselle mysteeri, aika näyttää.

      Kiva, että odotat uutta blogia, itselläkin odotuksen perhosia vatsassa :). Jännää aloittaa uuden blogin kanssa, toivottavasti tykkäät blogistani jatkossakin :)

      Poista
  2. Anonyymi10/11/2016

    Hei. Olen lukenut nyt kirjasi ja se oli todellakin täyttä asiaa. Asia mikä hieman kirjassa harmitti, oli kannen kuva. Miksi siihenkin piti tunkea hoikka ja kauneusihanteet täyttävä nainen, kun kirjan sanoma on kuitenkin jotain muuta, kuin pelkkä ulkoinen olemus. En tarkoita että olisi pitänyt valita joku "läski", vaan esim. kuva iloisesta perheestä, jossa ihan "taviksen" näköisiä nauravia ihmisiä tms. Kun kaikki laihdutuskirjat ovat täynnä noita samanlaisia kuvia, olisi ollut eduksesi muuttaa hieman kannenkin tyyliä. Muuten kyllä annan täydet pisteet kirjalle ja suosittelen muillekin :)
    Iloista alkanutta viikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi10/11/2016

      Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että harvoin näkee tavallisia ihmisiä mainoksissa ja lehdissä.

      Kuitenkin kun kulkee esimerkiksi kaupungin keskustassa, aika harva näyttää muotilehdestä repäistyltä.

      Mutta toisaalta pitää muistaa, että aina on joku kauniimpi, laihempi, rikkaampi tai onnellisempi. Joten, voisimmeko olla tyytyväisiä siihen millaisia olemme? Ei se laihuus (välttämättä) tuo onnea tai terveyttä.

      Kirjaa tai kirjan kantta tuntematta on pakko todeta, että kauneus vetoaa ihmisiin, joten takana voi olla ihan markkinoimiseen liittyvätkin syyt. ;)

      Poista
    2. Kiva, että kirja on miellyttänyt! Kannen kuvaan en itse ole suuremmin päässyt vaikuttamaan, mutta pointtisi on hyvä. Itse tykkäsin kannesta sen värimaailman vuoksi: se edustaa hyvin sitä onnellisuutta ja hyvinvointia, mitä omasta kehosta huolehtiminen tuo parhaimmillaan tullessaan. Ja lehtien heittely edustaa mielestäni vapautumista laihduttamisen kahleista. Yhtä hyvin siinä olisi voinut olla muunlainen hahmo. Onnellisuus kun ei ole kiloista kiinni ja paino itsessään ei vielä kerro hyvinvoinnista. Hoikkakin voi olla sairas ajatusmaailmaaltaan tai elämäntavoiltaan, että siinä mielessä minkä kokoinen tai -kokoiset henkilöt voisivat kuvassa olla. Pidän tuon ehdotuksen korvan takana, jos joskus saan tilaisuuden kirjoittaa uuden kirjan ;)

      Poista