Sinä ja minä, median valoissa

Olimme tänään klinikan toiminnanjohtajan Marjon kanssa yläasteella pitämässä työpajaa aiheesta medialukutaito. Vajaan tunnin kestävissä sessioissa kävime tiivisti läpi tärkeimpiä huomioitavia asioita liittyen erityisesti mainoksiin, otsikoihin, kuvankäsittelyyn ja terveysaiheisiin artikkeleihin esimerkkien kautta. Kun ajattelen omaa yläasteaikaani noin 15 vuotta sitten ja vertaan nykypäivään, on homma muuttunut ihan mielettömästi! Netti esimerkiksi ei ollut läheskään niin yleisessä käytössä tiedonhaku- tai viihdemielessä kuin nykyään. Kun erityisesti sosiaalinen media on laajentunut (ennen taisi olla lähinnä kiss.fm:n chattikanavat ja irc-galleria?), tarvitaan vahvemmin taitoa nähdä luetun ja kirjoitetun taakse, kritiittisyyttä, tekijä kun voi olla kuka tahansa, millä motiivilla tahansa. Uutta informaatiota kaikenlaisista aiheista syntyy koko ajan. Kaiken sen tietotulvan keskellä voi olla vaikea pitää päätä kylmänä.

Kuvat ja niiden rooli mielenkiinnon ja mielikuvien herättäjänä nousivat vahvasti esille. Kuvankäsittelyn yhteydessä toimme esille erilaisia valokuvausolosuhteisiin, kameran ominaisuuksiin sekä kuvattavan ehostamiseen liittyviä tekniikoita, joilla saadaan aikaan halutunhaluinen lopputulos, usein illuusio täydellisyydestä, jota sitten myydään kuluttajalle. Sinällään tässä ei ole mitään uutta, näin markkinavoimat ovat aina toimineet, mutta kaupanpäällisinä tarjotaan syyllisyyttä, huonommuuden tunnetta ja tyytymättömyyttä, joka ei ole enää nykyisissä määrin viatonta. Ei, elleivät siitä ole kaikki lukijat tietoisia. Ja harvemmin ovat. Vai ajatteletko sinä tietoisesti suosikkiblogiasi selatessasi tai meikkimainosta katsoessasi, kuinka näkemäsi voi olla useiden tuntien harkitusti mietitty lopputulos? Tuskin, sillä sitä ennen ehtii alitajunnassamme yleensä jo syntyä erilaisia tunteita kateudesta hyvään mieleen, itsensä vertailua ja tarvetta muutokseen, halua olla kuin tuo toinen, saada hänen elämänsä, se kansikuvakatse tai -vartalo. Emme pohdi sen syvemmin, mitä kaikkea kuvassa oleva malli, tuttu tai tuntematon, oikeasti kokee tai pohtii kuvaushetkellä ja mitä tapahtuu kuvaussession päätyttyä. Näemme vain sen ikuistetun hetken, joka meidän halutaankin näkevän.

Tästä on jo vuosia, kun Dove julkaisi mainion esimerkin tähän aiheeseen liittyen. Oletteko nähneet jo alla olevan pätkän, jossa tuikitavallinen nainen meikataan ja fotoshopataan näyttäväksi malliksi? Seuraavan kerran, kun näette kosmetiikka- tai vaikkapa terveyteen liittyvän mainoksen, palauttakaa tämä video mieliinne. Muistakaa, että se tunne, joka teissä ehti herätä ennen tietoista päätöstä nähdä mainoksen taakse, on etukäteen suunniteltu ja tehkää osto- tai muutospäätös vasta sitten.

Hyvää alkanutta marraskuista viikkoa!